Neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen -310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia maankäyttösektorin Euroopan unionin tason nettonielutavoitteeksi vuodelle 2030.

Maa- ja metsätalousministeriö pitää Lulucf-asetusta edelleen monimutkaisena, mutta komission ehdotus on vienyt sitä oikeaan suuntaan eli nyt tarkastellaan todellisia päästöjä ja poistumia laskennallisten sijaan.

Neuvoston ehdotuksessa vuoden 2030 kansalliset tavoitteet ilmaistaan lisäisinä tavoitteina. Lisäisyys tarkoittaa, että jäsenvaltioita velvoitetaan lisäämään nielua tietyllä määrällä verrattuna vuosien 2016–2018 keskiarvoon. Suomen tavoite on -2,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Vielä on epävarmaa, mikä Suomen velvoite kaudelle 2026­–­2030 tulee olemaan.

”Syksyllä neuvottelut jatkuvat tilanteesta, jossa niin neuvosto kuin parlamenttikin ovat hyväksyneet tähän mennessä komission esittämän maankäyttösektorin nielutavoitteen vuodelle 2030”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

”Pidän EU-tason vuoden 2030 tavoitetta kuitenkin erittäin haastavana, kun otetaan huomioon Lulucf-sektorin laskennan epävarmuus ja kasvihuoneinventaarion vuosittaiset vaihtelut”, ministeri jatkaa.

Lulucf-asetusehdotus on osa heinäkuussa 2021 julkaistua EU:n ilmasto- ja energialainsäädäntöehdotusten 55-valmiuspakettia, jolla EU vähentäisi nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Asetus määrittelee, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin.

Metsäkatoasetukseen toivottuja tarkennuksia

Neuvostossa hyväksyttiin myös metsäkadon ja metsien tilan heikkenemistä koskeva neuvoston yleisnäkemys. Metsäkatoa ja metsien tilaa koskevalla asetusehdotuksella pyritään ehkäisemään tiettyjen metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsy EU-markkinoille sekä kehittämään niiden tuotantoketjuja. Uudet velvoitteet kohdistuvat pääasiassa kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin, mutta säännökset koskevat myös EU:n sisämarkkinoita. Neuvoston komission ehdotukseen tekemät tarkennukset veivät asetusehdotusta oikeaan suuntaan.

”Nyt se kohdistuu ehkä oikeasti enemmän sinne, missä on ongelma eli tropiikkiin ja sademetsiin”, arvioi neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Myös metsäkadon ja metsien tilan tarkastelun aloitusajankohtaa saatiin viilattua parempaan suuntaan. Neuvosto ehdottaa metsäkadon ja metsien tilan tarkastelun ajankohdaksi vuoden 2022 alkua, ei vuoden 2021 alkua, kuten komission ehdotuksessa alkujaan oli.

Seuraavaksi ehdotus etenee parlamenttiin, joka muodostaa asiasta oman näkemyksensä. Kun parlamentti on saanut oman raporttinsa valmiiksi, se muodostaa yhteisen kompromissin komission ja neuvoston kanssa. Lopullinen asetus sisältöineen on näin ollen tiedossa todennäköisesti ensi vuoden alussa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.