Stora Enso, Tornator ja WWF ryhtyvät yhteistyöhön tavoitteenaan kannustaa metsänomistajat mukaan vähentämään metsätalousalueiden vesistökuormaa. Tornatorin vesiensuojelukohteilta kerätään metsänomistajille vinkkejä ja kuvamateriaalia suojavyöhykkeiden tärkeydestä ja jatkuvan metsänkasvatuksen vaihtoehdoista.
WWF:n vetämän Metsälähde-hankeen poikiman yhteistyön taustalla ovat viime vuosina tehdyt havainnot siitä, että metsätalousalueilta vesistöihin päätyvän kuormituksen määrä on luultua suurempaa. Metsätalousalueella tehdyt toimet, kuten turvemaiden kunnostusojitus ja vesielinympäristöjen muokkaaminen uomia suoristamalla ja perkaamalla ovat lisänneet vesistöihin päätyvää kuormitusta.
Metsätaloudesta aiheutuva vesistökuormitus ei aina jää metsään, vaan sen vaikutus näkyy useissa vesistöissä aina Itämeressä asti.
”Jos haluamme parantaa vesiemme tilaa ja suojella vesistöistä riippuvaista lajistoa, vesiensuojelua täytyy kehittää kaikilla maankäyttösektoreilla ja kaikkien toimijoiden keskuudessa. Yhdessä pystymme tavoittamaan suuremman joukon ihmisiä ja kommunikoimaan heille miksi tämä on tärkeää. Puhtaat vedet ovat lopulta meidän kaikkien etu”, WWF:n suojeluasiantuntija Meri Ensiö toteaa.
Suomen suurin yksityinen metsänomistaja Tornator sekä uusiutuvien materiaalien yhtiö Stora Enso ovat mukana edistämässä ympäristötyötä. Yhtiöt haluavat huomioida vesiensuojelun kehittämisen yhä paremmin yritysten arjessa.
”Tornatorin metsissä vesiensuojelu otti aimo harppauksen eteenpäin jo vuosikymmen sitten, kun otimme käyttöön FSC:n mukaiset suojavyöhykkeet. Vuonna 2021 aloitimme monimuotoisuusohjelmassa laajamittaisen soiden ennallistamisen ja nyt metsäpuro- ja metsälähdeyhteistyöt WWF:n kanssa vauhdittavat Tornatorin vesiensuojelutyötä entisestään”, toteaa Tornatorin ympäristöpäällikkö Heikki Myöhänen.
Metsälähde-yhteistyö on osa WWF:n laajempaa ja pitkäjänteistä vesistöjen tilan parantamiseen tähtäävää työtä, jonka tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä saavuttaa pien- ja virtavesien hyvä ekologinen tila Suomessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
WWF on vain toimijana itse varsin epäluotettava. Äskettäin HS julkaisi jutun luontokadosta ja käytti jutun tieteellisenä lähteenä WWF:n ”tutkimuksia”. Sen mukaan kaksi kolmannesta, tarkemmin jopa 69% maailman eliölajeista olisi kuollut sukupuuttoon viimeisen 50 vuoden aikana. Siis kaikista eliölajeista. Paitsi että jokainen kohtalaisella yleissivistyksellä varustettu tajuaa lukujen oleman haihattelua, myös Julkisen sanan neuvosto antoi HS:lle langettavan päätöksen uutisesta ja mainitsi, että tieteen konsensuksen mukaan sukupuuttovauhti mainitulla aikavälillä on 0,7%.
Kun WWF puuhasi lakialoitetta avohakkuita vastaan, Ylen A-studiossa oli paneelikeskustelussa WWF:n, Helsingin yliopiston ja metsäteollisuuden edustaja. WWF:n edustaja perusteli lakialoitetta ohjelman aikana neljällä valheella. Kahteen niistä tarttui Helsingin yliopiston edustaja, joka kertoi vastavalmistuneen laajan tutkimuksen osoittavan toista kuin mitä WWF sanoo. Tähän WWF:n edustaja totesi nopeasti, että ”meidän tutkijoiden mukaan” asiat ovat kuten he väittävät. Eli heillä on ihan omat vahvassa uskossa olevat tutkijansa. Viimeinen epätotuus, jonka WWF:n edustaja nosti perustelukseen, oli kuva läpileikkauksesta yksittäisen Siperiassa kasvatetun lehtikuusen (!) rungosta, jossa näkyi halkeamia. Halkeamien syyksi hän sanoi tehometsätalouden. Järjestössä ei selvästi ole ymmärrystä kotimaan metsistä – ja niiden hoidosta.
Se, että vannoo luonnonsuojelun nimeen, ei tarkoita, että toimija on luotettava.