Yhteismetsien ala kasvoi viime vuonna noin 750 000 hehtaariin, mikä on 16 000 hehtaaria enemmän kuin edellisvuonna. Kasvun taustalla on sekä uusien yhteismetsien perustaminen että metsien liittäminen olemassa oleviin yhteismetsiin.

Yksityisiä metsätiloja yhteismetsiin liitettiin noin 9 500 hehtaarin verran. Tämä on liki puolet enemmän kuin edellisinä viitenä vuotena keskimäärin.

”Vilkkaan yhteismetsiin liittymisen taustalla on muun muassa eri tahojen aktiivinen viestintä yhteismetsistä metsän omistuksen vaihtoehtona. Kun metsän ostohinta on noussut, ovat yhteismetsät mieluummin kasvattaneet metsäalaansa liittämällä tiloja yhteismetsään kuin ostamalla metsää”, kertoo metsäkauppoihin perehtynyt johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta tiedotteessa.

Uusia yhteismetsiä perustettiin viime vuonna 26. Niiden myötä yhteismetsien yhteenlaskettu metsäala kasvoi noin 6 500 hehtaarilla. Tämä on vajaa puolet viiden viime vuoden keskimääräisestä pinta-alan kasvusta. Kaikkiaan yhteismetsiä on nyt 594 kappaletta.

”Tämä johtuu paljolti siitä, että viime vuonna perustettujen yhteismetsien keskimääräinen pinta-ala oli vain 220 hehtaaria, kun edellisinä vuosina perustettujen yhteismetsien keskikoko on ollut noin 400 hehtaarin luokkaa”, Ärölä sanoo.

Osaltaan yhteismetsien määrän kasvua hidasti sekin, että kaksi yhteismetsää liittyi osaksi isompaa yhteismetsää. Lisäksi kaksi sukujen perustamaa yhteismetsää purettiin.

Yhteismetsä on osakastiloille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen.

”Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Käytännön asioista huolehtii osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija”, kertoo palvelupäällikkö Juha Patana Maanmittauslaitoksesta.

Yhteismetsän voi perustaa muiden metsänomistajien kanssa tai suvun omista metsistä. Lisäksi oman metsän voi liittää osaksi yhteismetsää.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.