Korjuujälki oli viime vuonna metsänhoitosuositusten mukaista 31 prosentilla tarkastetuista kohteista, Suomen metsäkeskuksen tekemistä korjuujäljen otantatarkastuksista selviää. Lukema oli pienempi kuin kertaakaan aiemmin 2010-luvulla. Vuonna 2018 suositusten mukaisesti oli käsitelty 53 prosenttia tarkastetuista kohteista.

Viime vuonna tarkastetuista kohteista valtaosa, 63 prosenttia lukeutui ”lainmukaisesti” käsiteltyihin kohteisiin. Tämä tarkoittaa, että korjuu on tehty metsälain mukaisesti, mutta jälki ei täytä metsänhoitosuositusten vaatimuksia. Virheellisiä, eli kohteita, joilla on rikottu metsälain vaatimuksia, tarkastetuista kohteista oli lähes kuusi prosenttia.

Eri-ikäisrakenteisesti käsiteltyjä kohteita Metsäkeskus tarkasti viime vuonna yhteensä 21 kappaletta. Näistä viisi kohdetta täytti metsänhoitosuositusten vaatimukset, 15 oli käsitelty lain mukaisesti ja yhdellä kohteella metsälain vaatimukset eivät täyttyneet.

Metsäkeskus suoritti vuonna 2019 korjuujäljen tarkastuksia kaikkiaan 559 hehtaarin alueella.

Ajouran leveys 4,63 metriä

Selvästi suurin syy sille, etteivät metsänhoitosuositusten mukaiset vaatimukset täyttyneet tarkastetuilla kohteilla, oli liian suuri harvennusvoimakkuus. Tämä oli syynä 180 hehtaarilla. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat liian leveät ajourat ja runsaat puustovauriot. Lähes neljälläkymmenellä hehtaarilla syynä olivat maastovauriot.

Keskimääräinen ajouraleveys oli Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan viime vuonna 4,63 metriä ja ajouraväli 20,84 metriä.

Urapainumia havaittiin keskimäärin 2,2 prosentilla ajourien pituudesta. Puuston runko- ja juurivaurioita havaittiin yhteensä keskimäärin 3,5 prosentissa jäävistä puista.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.