Vaikka maailman valtiot ovat sitoutuneet estämään metsien katoamisen ja pirstoutumisen vuoteen 2030 mennessä, tuoreiden tietojen mukaan nykytoimenpiteet eivät riitä.
Vuonna 2022 maailma menetti 6,6 miljoonaa hehtaaria metsää, joista yli neljä miljoonaa oli koskematonta sademetsää. Amazonin alueella ja Boliviassa metsäkato jatkui kasvavalla vauhdilla.
WWF:n tuoreessa Forest Pathways -raportissa todetaan, että metsäkadon jatkumiseen on syynä erityisesti riittämätön rahoitus metsien suojelulle. Samalla kun metsien suojeluun tarvittaisiin maailmanlaajuisesti 460 miljardia dollaria, haitalliseen toimintaan, kuten lihantuotantoon, ohjataan sata kertaa suurempia summia.
Myös kahvin, kaakaon, kumin, palmuöljyn ja puutuotteiden tuotanto aiheuttaa raportin mukaan suurta metsäkatoa.
Raportin mukaan on kuitenkin toivoa, että metsäkato voidaan pysäyttää. Esimerkkejä tästä ovat Indonesiassa ja Malesiassa nähty metsäkadon hidastuminen sekä metsien ennallistaminen Brasiliassa ja Nepalissa.
EU:n metsäkatoasetus, joka astui voimaan kesäkuussa, kieltää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden tuonnin EU:n markkinoille 2025 alkaen. YK on myös solminut sopimuksen, jonka mukaan valtioiden on suojeltava 30 prosenttia maapinta-alastaan vuoteen 2030 mennessä.
Tällä viikolla järjestetään kokous Kongon Brazzavillessä, jossa keskustellaan maailman suurimpien sademetsäalueiden suojelusta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kyllä kentällä tiedetään maailman metsäkadoista, wwf:n ei tarvise täällä toitottaa asiasta. Kun suomalaiselle mo:lle annettaisiin työrauha metsissään, wwf voisi jalkautua,- ei lentäen vaan marssien-, paikanpäälle Amazoniin. Tekisitte tekin jotain konkreettista!