Ympäristöjärjestö WWF kehottaa hallitusta palauttamaan Suomen metsäpolitiikkaa linjaavan Kansallisen metsästrategian 2035 takaisin valmisteluun. Hallituksen on määrä tehdä periaatepäätös strategiasta huomenna torstaina.
WWF:n mukaan strategian toimet eivät riitä varmistamaan metsätalouden kestävyyttä luonnon ja ilmaston osalta.
”Strategiassa painotetaan liian voimakkaasti puuntuotantoa metsien muiden arvojen ja käyttömuotojen kustannuksella. Sen sijaan hallituksen tulisi asettaa hakkuille metsien hiilinieluja ja metsäluontoa turvaavat rajat”, WWF Suomen metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo tiedotteessa.
WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat molemmat Metsäneuvoston jäseniä, joka on strategian laatinut. Strategia valmistui viime vuoden joulukuussa, ja järjestöt jättivät siitä eriävän mielipiteen. Tuolloin ne kuitenkin ilmoittivat, että haluavat jatkaa yhteistyötä strategian käytännön toteutuksessa kaikkien toimeenpanoon osallistuvien tahojen kanssa.
”Strategia ei edusta kaikkien sen valmisteluun osallistuneiden tahojen näkemyksiä. Ilmastokriisi ja luontokato ovat aikamme suurimmat haasteet, eikä metsästrategia vastaa niiden pysäyttämiseen – päinvastoin. Siksi se on palautettava valmisteluun”, Suominen sanoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
”Strategiassa painotetaan liian voimakkaasti puuntuotantoa metsien muiden arvojen ja käyttömuotojen kustannuksella”.
Metsänomistajalle metsätilansa rahoittajana ja elinkeinon harjoittajana rahakin ratkaisee. Eikö se ole päivän selvä asia?
Erilaisilla hivutuksilla metsä-, vesi-ja sertilakien noudattamisella mo:lta viedään vuosittain satakuntamiljoonaa euroa.
Jos/kun yhteiskunnalle vaaditaan lisää, niitä maksajia olisi jo pitänyt alkaa ilmoittautua.
WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto eivät kannanotoillaan valitettavasti edistä luonnon, eivätkä ilmakehän kestävyyttä.
Metsien suojelu, hoitojen ja harvennusten ja ojien hoidon laiminlyönti kaikki heikentävät kasvua, hiilen sidontaa ja lisäävät metsien kurjistumista.
Tämä onkin jo Suomessa nopeasti meneillään, kuten näemme jättimäisistä hoitorästeistä ja kansallisesta puuston kasvun alenemisesta. Kuka vaan teillä liikkuva näkee yhtenään kasvussa hidastuneita, ryteköityviä ja yliheitä metsiä, joiden tuhoherkkyys on myös moninkertainen hyvin hoidettuihin verraten.
Maailman pitäisi päin vastoin tehostaa metsänhoitoa ja istuttaa ihmisten hakkaamat metsäalat (40 milj. km2) takaisin metsiksi hiiltä sitomaan ja tuottamaan kestävää raaka- ja polttoainetta.
Voisimme helposti nostaa havupuuston kiertoajan ehkä äärisuojelijoidenkin hyväksymälle 100 – 120 v tasolle, jos varttuneesta kasvatusmetsästä alkaen kasvatamme puuston tiheydellä 200 runkoa/ha eli 7 m puuvälien. Tässä tiheydessä ne pysyvät hyvälatvaisina, kasvavina ja terveinä.
Suurimmat luontokatoa aiheuttavat tekijät ovat lämpötilan nousu ja elinkunnassa hormonihäirintä, jota tulee mm. kaikkialle levinneestä mikro- ja nanomuovista.
Tuhannet lajit tarvitsevat uudisalojen valoisuutta lisääntyäkseen.