Lapin yhteismetsä on valittu vuoden yhteismetsäksi. Sen ansioiksi todettiin selkeä, dokumentoitu kasvustrategia. Valinnasta kerrottiin Yhteismetsäpäivillä maaliskuun lopulla.
Vuonna 2011 perustetulla Lapin yhteismetsällä on ollut määrätietoinen tavoite kasvattaa metsäalaansa ja kasvattaa osakkaidensa osuuksien arvoa.
Yhteismetsän alaa on kasvatettu sekä ostamalla metsää että liittämällä yksityismetsiä mukaan uusia osuuksia vastaan. Kaikkiaan Lapin yhteismetsällä on noin 140 osakasta. Osakkaat ovat metsäalan osaajia, metsäsijoittajia ja muita yhteismetsäasioista kiinnostuneita ihmisiä eri puolilta Suomea.
Tavoitteessa on onnistuttu. Reilussa kymmenessä vuodessa Lapin yhteismetsän metsäomaisuus on kasvanut noin 6 300 hehtaariin. Lisäksi se omistaa Inarin, Kuusamon, Sallan, Kemijärven ja Varejoki-Sivakkajoki-Kätkävaaran yhteismetsien osuuksia. Metsäpinta-alan kasvun ennakoidaan jatkuvan voimakkaana.
Yhteismetsän osuuden arvo on yli kaksinkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa sadasta eurosta 229 euroon. Tuotollaan se haastaa kaupalliset metsärahastot.
Yhteismetsän puuvarat ovat vajaat 400 000 kuutiometriä ja kasvu noin 14 000 kuutiota vuodessa. Vuosittain hakataan noin 10 000 kuutiometriä puuta.
Yhteismetsällä ei ole palkattuja toimihenkilöitä. Lapin yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtajana toimii pitkän uran Metsälehden aluetoimittajana tehnyt Hannu Jauhiainen Rovaniemeltä, sihteerinä toimii metsänhoitaja Jukka Aula Rovaniemeltä.
Lisää aiheesta: Yhteismetsiin liittyminen vilkastui viime vuonna, taustalla metsän korkea hinta
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Varmaan mukava homma pomottaa yhteismetsää. Kilometrejä kertyy autoon varmasti, jos koko Lappi on yhteismetsän toiminta-aluetta. Samalla kuitenkin säästyy monen muun ihmisen vaivat, homma tulee hyvin hoidettua ja puustakin saa varmaan paremman hinnan kuin yksittäinen puunmyyjä. Tuolla organisaatiomallilla myös yhteismetsien alempi verokanta tuottaa mukavasti lisää jako-osuuksille.
Kasvun ja hakkuun suhteesta näkee, että Yhteismetsällä on paljon kasvavia metsiä, mikä ennustaa hyvää arvonnousua tulevaisuudessa. Harvennusvaltaisissa metsissä hoitotyöt ovat vähäisiä, mikä vähentää työpainetta.
Keski-Suomessa tasaisen ikäjakauman metsässä puuta on hehtaarilla yli kaksinkertainen määrä ja hehtaarikohtainen hakkuu on kolminkertainen.
Keski-Suomessakin puun hinta on noussut voimakkaasti. Luulisi, että Lapissa olisi vielä suurempi prosenttinousu odotettavissa.