Poikkeuksellisen kuuma alkukesä näkyi viime vuoden metsätuhoissa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore tuhoraportti. Kuuma kesäilma sai liikkeelle niin tuhohyönteisiä kuin Suomessa ensi kertaa havaitun havuparikassienen.

Havuparikassieni tappoi kuumuuden ja kuivuuden avustuksella mäntyjä rannikkoseuduilla. Lounaisrannikolla todettiin myös, että okakaarnakuoriainen sinetöi monen männynjuurikäävän ja kuivuuden heikentämän puun kohtalon. Viime kesänä huomiota herättänyt kookkaiden mäntyjen punertuminen ja kuoleminen johtuikin yleisesti ottaen useasta eri tekijästä.

”Vaikka Suomen metsissä tilanne on tuhojen suhteen pääosin hyvä, meillekin on ilmestynyt uusia tuholaisia kuten havuparikassieni ja havununna. Samalla moni tuttu tuholainen, kuten juurikääpä tai kirjanpainaja, hyötyvät lämpenevästä ilmastosta”, kertovat Luken Markus Melin ja Eeva Terhonen.

Jos metsää paloi, sitä paloi reippaasti

Kuumista kesäsäistä huolimatta Suomen yleisimmät yksittäiset metsätuhojen aiheuttajat ovat yhä lumi ja hirvieläimet. Lumituhoja havaittiin yli 1,5 miljoonalla hehtaarilla ja hirvieläintuhoja lähes 600 000 hehtaarilla. Taloudellisesti merkittävin tuholaissieni on edelleen kuusenjuurikääpä.

Metsäpaloja oli vuonna 2021 lukumääräisesti vähän, mutta palojen pinta-alat olivat suuria 2000-luvun mittapuussa. Kalajoella paloi noin 227 hehtaaria metsää. Luke muistuttaa kuitenkin, että vielä 1950-luvulla Suomen metsäpalot olivat pinta-alaltaan keskimäärin tuhansien hehtaarien laajuisia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.