Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut yksityismetsätalouden tukien vaikuttavuutta. VTV:n mukaan tukien vaikuttavuudesta tarvitaan tarkempaa tietoa.
”Tukimuotojen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta seurataan vaihtelevasti, esimerkiksi verotukien vaikutusta ei lainkaan. Rahoitusmuotojen yhteisvaikutuksia ei myöskään tunneta, vaan ministeriöt ohjaavat ja valvovat varojen käyttöä toisistaan erillään”, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Tuula Varis sanoo tiedotteessa.
Valtio tukee yksityisiä metsänomistajia vuosittain yli 200 miljoonalla eurolla. Siitä kemeratuen osuus on ollut 35–50 miljoonaa euroa, verotukien noin 170 miljoonaa euroa. Verotuista merkittävin on metsävähennys, muita verotukia ovat metsälahjavähennys, yrittäjävähennys ja mahdollisuus menovaraukseen.
Lisäksi Metso-suojeluohjelman korvauksiin ja tukiin on käytetty vuosittain noin 40 miljoonaa euroa.
Koska puulle on toimivat markkinat ja metsätalous on kannattavaa toimintaa, tarvitaan puuntuotannon tukemisen kannustinvaikutuksista parempaa näyttöä ja tuelle vankempia perusteita, VTV toteaa. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavista tuista on luovuttu 1990-luvulla, eikä sillä ollut juuri vaikutusta yksityismetsien taimikonhoitomääriin, tarkastuskertomuksessa todetaan. Toisaalta Suomessa taimikonhoitorästit ovat tuista huolimatta kasvaneet.
Vaikka useat yksityismetsätalouden verotuet ovat olleet voimassa jo pitkään, niiden vaikutuksia tai kannattavuutta ei ole tutkittu, VTV ihmettelee. Niiden määrä on kuitenkin niin suuri, että niiden vaikuttavuuden arviointi olisi perusteltua.
Verotukia ei myöskään huomioida puuntuotannon suorista tuista päätettäessä. Erilaisten tukien yhdistelmä lisää riskiä, että julkinen tuki syrjäyttää yksityisiä investointeja ja heikentää samalla tukien perusteltavuutta.
Yksityismetsätalouden tuet ja korvaukset tarkastuskertomus on ladattavissa VTV:n verkkosivuilta.
Valtiontalouden tarkastusvirasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti lakeja ja sääntöjä noudattaen.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Metsävähennyt EI ole verotuki vaan liian pieni ostohinnan vähennys myyntihinnasta. Kuinka pihalla siellä VTV:ssä oikein ollaan??
Metsävähennys nostaa metsätilojen hintoja, jotka määräytyvät enemmän tai vähemmän tuottoperusteisesti, siis tuotto suhteessa investointiin, jota vähentää metsävähennys Jos metsävähennystä ei olisi, niin metsätilojen kauppahinnat laskisivat. Tästä kärsisi myyjä. Jos käytetään 40 %:n hankintameno-olettamaa, niin kiinteistön myyntiverokin vähenisi, mutta vähemmän kuin 60 %:n metsävähennystä käyttävän puunmyyntivero.
Tutkimuslaitos on aivan oikeassa. Metsänostajat eivät hyödy. Valtio häviää ja metsiään myyvät voittavat.
Samalla logiikalla osakkeen ostohinnan vähennys myyntihinnasta verotettavan voiton laskennassa on verotuki.
Timpan kirjoitus on myös minun näkemykseni metsävähennyksen osalta. Ostaja joutuu maksamaan sen osin hinnassa ja myyjä taasen saa korkeamman hinnan. Valtiokin saa hiukan lisää verotuloja, kun metsävähennys nostaa myyntivoittoja. Olen n. 1 miljoonan euron verran metsävähennystä vuosien saatossa ostotilallisena käyttänyt. Ulkopuoliselle myydessä metsävähennys on siirrettyä veron maksua, jolloin käytetty metsävähennys lisätään myyntihinnan verotukseen.
”..Lisäksi Metso-suojeluohjelman korvauksiin ja tukiin on käytetty vuosittain noin 40 miljoonaa euroa…”
Mitäs soopa tämä on? Jos eurostoliitto ja yhteiskunta vaativat omaisuudensuojan ohitusta kolhoosin hyväksi, tottakai se lähtee täydestä markkina-arvosta eikä naturoinnista.
Sijoittajan näkökulmasta metsävähennystä on erittäin vaikea mieltää tueksi. Myyntitilanteessahan se maksetaan käytännössä takaisin.
Sama tilanne on osakesäästötilin osalta. VTV voi alkaa pohtimaan, onko veronmaksun lykkääminen osakesäästötilillä tukea osakkeen omistajalle.
Erittäin vaikea sanoa, mitä metsävähennys vaikuttaa sinällään metsätilojen hintaan tai puun hintaan. Ainoa mitä minä pidän merkittävänä on se, että se jouhevoittaa puukauppaa. Ainakin lyhyellä aikavälillä metsävähennyksen pienentäminen nostaa myös puun hintaa.
Strategisesti myös kaikki markkinahäiriöt eli mm. lainsäädännön nopeatahtinen veivaaminen vie resursseja.
Tuossa toisaalla uutisoidaan valtion omistamien elukoittensa 55 miljoonan euron aiheuttamista vuosittaisista tappioista metsänomistajille.
Miltä momentilta saadaan maksatukset vaikkapa vain 20 vuoden osalta??