Metsien vuotuisen kasvun lasku valtakunnan metsien 13. inventoinnissa (VMI13) nousi otsikoihin viime syksynä. Mittaustuloksista havaittiin männyn kasvun alentuneen ja näkyvän etenkin pohjoisessa. Nyt tutkijat ovat löytäneet osasyyn metsien hidastuneeseen kasvuun.

”Näyttäisi, että jossain määrin myös hakkuutavoilla on voinut olla vaikutusta eli harvennusvoimakkuudet ovat vähän kasvaneet Pohjois-Suomessa, eivät kovin radikaalisti, mutta ovat kasvaneet”, kertoo valtakunnan metsien inventointeja johtava Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.

Syynä reippaampiin harvennuksiin on useampi runsasluminen talvi ja niistä seuranneet lumituhot.

”Lumituhojen jälkiä on korjattu poimintahakkuina. Todennäköisesti harvennusten voimistuminen liittyy näihin tuhoihin.”

Edelleen pääselitys pohjoisten mäntyjen aiempaa verkkaisempaan kasvuun löytyy kuitenkin ikärakenteen muutoksesta. Suuri osa metsistä on jo ohittanut vaiheen, jossa kasvu on nopeinta. Epäselvää on edelleen, miksi tietynkokoiset puut eivät kasva parhaina vuosina odotusten mukaisesti, vaikka sääolosuhteet eivät ole huonontuneet lumituhoja lukuun ottamatta. Tätä tullaan selvittämään Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeissa.

Parempaa kasvua odotettavissa

Korhonen arvioi, että männyn kasvuindeksi kääntyy jossain vaiheessa takaisin nousuun, sillä kasvuindeksit ovat olleet selkeästi pidemmän keskiarvon alapuolella. Kasvuindeksi kertoo ympäristötekijöiden, kuten sään, tuhojen ja puiden kukinnan sekä siementuotannon, vaikutuksesta kasvuun.

”Vaikka kasvuindeksi kääntyy nousuun, se ei tarkoita, että kasvu nousisi esimerkiksi VMI12-tasolle, koska ikärakenteen muutos painaa kasvua alaspäin. Kasvuindeksin palautuminen normaalitasolle voi aiheuttaa lievää kasvun lisäystä tai sen ettei kasvu enää laske”, Korhonen ennakoi.

Yksittäisen metsänomistajan ei kannata murehtia vuotuisen kasvun alenemaa. Poliittisesti tilanne voi olla toinen.

”Lumituhot saattavat olla riesana jatkossakin, mutta muuten en metsänomistajana olisi kasvun alenemisesta huolissani. Pitääkö tästä esimerkiksi ilmastopolitiikassa olla huolissaan, niin kyllähän tämä vaikeuttaa metsien hiilinielutavoitteiden saavuttamista”, Korhonen summaa.

VMI13:n tuoreimpien tulosten (2019–2020) mukaan puuston määrä Suomessa on runsaat 2,5 miljardia kuutiota eli 30 miljoonaa mottia enemmän kuin VMI12:ssa (2014–2018). Puuston vuotuiseksi kasvuksi kuitenkin arvioitiin 103,5 miljoonaa kuutiota eli 4,3 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin VMI12:n kasvuarviossa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.