Lämmin alkukesä oli suosiollinen toukokuun lopussa käynnistyneelle kirjanpainajakuoriaisen parveilulle. Kirjanpainajien ensimmäisen sukupolven kehittymiseen vaadittava 700 astevuorokauden lämpösumma oli 24. heinäkuuta mennessä ylittynyt kaikilla Luonnonvarakeskuksen pyyntipaikkakunnilla Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta. Viime päivien viileä ja sateinen sää on hidastanut kirjanpainajien kehitystä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke) tiedotteessaan.

Ennen heinäkuuta epidemiaraja, 15 000 kirjanpainajaa pyydysryhmää kohden, ylitettiin Luken seurantapisteistä vain Lapinjärvellä. Uusia epidemiarajan rikkoontumisia on heinäkuussa havaittu kolmella seurantapaikkakunnalla: Vihdissä, Mäntsälässä ja Rautalammilla. Lisäksi useissa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson seurantakohteissa rajaa lähennellään.

Epidemiarajan ylittyessä metsien tuhoriski on tavanomaista korkeampi, ja kirjanpainajien määrä riittää murtamaan puiden pihkapuolustuksen. Tällöin kirjanpainajat pystyvät tappamaan eläviä pystypuita.

Tällä hetkellä puun kaarnan alta poistuvat sinne touko-kesäkuun parveilun yhteydessä munitut kirjanpainajat. Niiden kehitysnopeus riippuu tässä vaiheessa vallitsevasta säästä. Elokuun säistä puolestaan riippuu, alkavatko nyt kuoriutuvat kirjanpainajat parveilla ja lisääntyä aloittaen mahdollisen toisen kirjanpainajasukupolven kehityksen loppukesän aikana.

Reiät rungolla ja kuoren irtoaminen merkkejä kirjanpainajasta

Metsänomistajien kannattaa tarkkailla varttuneita kuusia etenkin hakkuualojen reunoilla sekä tuulenkaatojen läheisyydessä, kehottaa Luke. Näihin aikoihin kirjanpainajien valtaamissa rungoissa voi jo alkaa näkyä pieniä ulostuloreikiä, minkä lisäksi puun kaarna alkaa irtoamaan.

Kirjanpainaja on varttuneiden kuusien tuhohyönteinen, joka kuuluu kotimaiseen kaarnakuoriaislajistoon. Kirjanpainajamäärän nousua pyritään estämään metsätuholain määräyksillä. Keskeisin tavoite on korjata kuorellinen kuusipuutavara ja tuulenkaadot pois metsistä keskikesällä ennen kuin kirjanpainajat ehtivät aikuistua ja levitä ympäröiviin metsiin.

Kuljetuksen sijaan puutavara voidaan myös käsitellä kirjanpainajaa vastaan esimerkiksi kuorimalla tai kastelemalla. Kuolleita puita ei sen sijaan tule metsästä poistaa, sillä ne kasvattavat lahopuun määrää, ja niissä lisääntyy runsaasti kirjanpainajiakin saalistavia petokuoriaisia.

Tänä kesänä heinäkuun viileät jaksot ovat omalta osaltaan auttaneet tavoitteen saavuttamisessa. Puiden poistamisen määräajat ovat olleet lämpösummakertymiin ja kirjanpainajien kehitykseen nähden toimivia. Luke, Suomen metsäkeskus ja vapaaehtoiset metsänhoitoyhdistykset seuraavat kirjanpainajien määriä feromonipyydysten avulla 40 paikkakunnalla Etelä- ja Väli-Suomen alueella. Metsäalan toimijat avustavat sopivien seuranta-alojen löytymisessä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.