Karhunmetsästys alkaa maanantaina. Suomen riistakeskus on myöntänyt tälle jahtikaudelle 260 poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 95 karhua, joista 20 läntisellä ja 75 itäisellä poronhoitoalueella.
Viime vuonna lupia myönnettiin yhteensä sata vähemmän, 255 kappaletta. Niistä poikkeuslupia oli 170 ja alueelliseen kiintiöön perustuvia 85.
Metsästyksen tavoitteena on leikata karhukantaa etenkin Pohjois-Karjalassa, jonne poikkeusluvista on myönnetty yli puolet. Muualla pyritään kannan vakaanapitämiseen tai vahvistamiseen.
Koska metsästyksellä pyritään ylläpitämään karhukannassa ihmispelkoa, tulisi metsästys kohdistaa valikoituihin yksilöihin, jotka ovat aiheuttaneet esimerkiksi mehiläis- tai rehupaalivahinkoja tai liikkuvat asutuksen tuntumassa, Riistakeskus toivoo.
Tunnetko lajit?
Vesilintujen metsästys alkaa maanantaina puolilta päivin useimpien lajien osalta. Meri- ja kanadanhanhea on saanut pyydystää pelloilta jo viikon ajan, maanantaista lähtien se on sallittua myös vesialueilla. Tosin merihanhen metsästys on sallittua vain rannikon maakunnissa. Metsähanhen pyyntiin päästään vasta lokakuun alussa.
Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan metsästystä runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Myös lintujärjestö BirdLife Suomi sekä Metsästäjäliitto kehottavat välttämään taantuvien lajien metsästystä.
Punasotka ja tukkakoskelo on rauhoitettu kolmeksi vuodeksi. Myös allin metsästys on kielletty sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä.
Riistakeskus korostaa, että vain varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää. Ohjeita lajitunnistukseen löytyy muun muassa Riistainfosta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
BirdLife saisi hävetä! Jos osaisi. Vesilintujen metsästys iltalennolta on omalaatuinen suomalainen tapa, joka hävittää todella harvinaisia lajeja, esimerkiksi lapasotkia ja pikku-uikkuja, ja kyllä punasotka ja jouhisorsakin ovat harvinaistuneet niin, että lintuharrastajia harmittaa. Iltahämärissä ampumisessa ei ole järven häivää; lajin tunnistaminen on nopeassa lentotilanteessa mahdotonta. Metsästäjien yleinen kanta on, että jos emme me ammu, niin muualla kumminkin ammutaan, siis muuttoreittien varrella muissa maissa — ei tosin pimeässä kuyten meillä. Mutta olihan sellainenkin aika, jolloin vesilintujen ”metsästys” aloitettiin klo 00.00 keskiyöllä. Minimivaatimus vesilintujahdin sallimiseksi on kieltää jahti sivistysmaiden tapaan auringon laskun jälkeen, metsästäjillä tulee olla noutava koira aina kahta metsästäjää kohti ja ampumakoe pakolliseksi — haavakko sorsa on yhtä kivulloinen kuin hirvikin.