Vesienpalautus onnistuu parhaiten aapasoilla – vettymishaitat suojelusuon ulkopuoliseen talousmetsään ovat todennäköisesti vähäiset

Vesienpalautus suolle lisää hiilensidontaa, kun suokasvillisuus ja turpeen kasvu elpyvät hiljalleen.

Suon ennallistamiseen tähtäävä vesienpalautus onnistuu parhaiten aapasoilla. Aapasoiden pinta on kovera, joten vettä voidaan hyvin johtaa suon reunaosista kohti keskustaa. Vesien palauttaminen ihmisen kuivattamalle suolle elvyttää suokasvillisuuden ja turpeen kasvua, mikä lisää hiljalleen hiilensidontaa.

Aapasuon ennallistamisesta ei todennäköisesti koidu suurta vettymishaittaa suota ympäröivään talousmetsään. Tapio, Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus aloittavat kuitenkin ennallistettavien soiden ja niiden viereisten talousmetsien seurannan ainakin viidellä testialueella. Hiili-Vespa-hankkeella selvitetään, onko vesienpalautuksesta vettymishaittaa viereiselle talousmetsälle ja miten mahdollinen vettyminen voidaan estää.

Eniten vesienpalautukseen soveltuvia kohteita on Pohjois-Pohjanmaalla. Aapasoita on lisäksi Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.

Vuoteen 2030 asti jatkuvan valtion Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on palauttaa vesiä kuivahtaneille suojelusoille 400 kohteella. Vesiä voidaan palauttaa myös jouto- ja kitumaille, jotka eivät ole varsinaisia suojelualueita.

Metsälehti on osa Tapio-konsernia.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito