Hallituksen kehysriihen verolinjaus, jonka mukaan metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajoitetaan, jää tilakaupan kannalta merkityksettömäksi.

Metsävähennysoikeus on rahastoilla, jotka on rakennettu yhteismetsän pohjalle. Millään aktiivisella rahastolla metsävähennysoikeutta ei ole eikä muutos vaikuttaisi niiden metsätilojen hankintoihin.

Hallitusneuvos Jari Salokoski valtiovarainministeriön elinkeinoverotusyksiköstä toteaa, että ilmiön mittasuhde on tiedossa, mutta yhteismetsäpohjaiset metsärahastot ovat periaatteellisesti ongelmallisia.

”Vaikka muutoksen välitön vaikutus on vähäinen, niin se ehkäisee yhteismetsien alkuperäisen ajatuksen väärinkäyttöä.”

”Tyhjä lakimuutos”

Käytännössä muutos koskisi vain kahta varainhoitoyhtiö Taalerin yhteismetsän pohjalle rakennettua rahastoa, joiden molempien metsätilojen ostot ovat päättyneet ja joista toinen on myyty kansainväliselle vakuutusjätille. Näiden kahden rahaston metsäala on yhteensä noin 20 000 hehtaaria.

Taalerin metsärahastojen salkunhoitaja Jyrki Ketola kärjistää, että tyhjä lakimuutos tulossa, sillä yhteismetsäpohjainen rahasto on perustettu viimeksi seitsemän vuotta sitten.

”Pidän lainsäädännöllisesti hyvin vaikeana, että miten rajataan ne yhteismetsät, joille tulee erilainen verokohtelu.”

Ketola näkee lakimuutoksen syyksi, että yksityismetsien siirtymistä rahastoille ja etenkin ulkomaiseen omistukseen karsastetaan, ja karsastus on saanut lisäpontta metsätilojen kohonneesta hintatasosta.

”Lakimuutos ei vaikuta isoihin, aktiivisiin rahastoihin. Ulkomainen omistuskin tulisi suhteuttaa EU:n pääomien vapaaseen liikkuvuuteen ja siihen, että myös suomalaiset rahastot ostavat metsätiloja ulkomailta.”

Suurimmat, noin sadan tuhannen hehtaarin rahastot ovat Osuuspankilla ja United Bankers -varainhoitoyhtiöllä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.