Venäjän puun tuonnin loputtua metsäteollisuudelle on tarkoitus hakea korvaavaa puuta pääosin kotimaasta. Metsäyhtiöt ovatkin kevään aikana kasvattaneet hankintaorganisaatioitaan.

Vaikka puuostoja saataisiin lisättyä, voi korjuussa ja kuljetuksessa tulla haasteita. Venäjältä tuotu puu – lähinnä kuitupuuta ja haketta – on korjattu ja kuljetettu Suomeen venäläisin voimin venäläisellä kalustolla.

Epäselvää on, löytyykö kotimaasta riittävästi kalustoa ja kuljettajia venäläisiä korvaamaan.

Koneyrittäjien mukaan paljon riippuu siitä, paljonko korjattavan puun määrä kasvaa. Tänä vuonna pulmia tuskin aiheutuu, sillä kevään lakko vähensi puun kulutusta ja alkuvuonna ehdittiin jonkin verran puuta Venäjältä tuoda.

”Jos puhutaan muutaman miljoonan kuution lisäkorjuusta, se ei ole ongelma”, Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola kertoo.

Mutta jos esimerkiksi ensi vuonna pitäisi korjata kaiken muun lisäksi puumäärä, joka viime vuonna Venäjältä tuotiin (runsaat yhdeksän miljoonaa kuutiota), tilanne olisi haastavampi.

”Kalustoa kyllä riittää. Kyse on silloin siitä, riittääkö henkilöstöä esimerkiksi kahteen vuoroon”, Jaakkola sanoo.

Todennäköistä kuitenkin on, ettei kaikkea Venäjän tuontia korvaavaa puuta kotimaasta hankita. Hyvä on myös muistaa, että viime vuosina teollisuuspuun hakkuiden määrä Suomessa on vaihdellut tuntuvasti, jopa Venäjältä tuotua määrää enemmän. Vuosina 2012–2021 korjuumäärä on ollut 52–64 miljoonaa kuutiota.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.