Mhy-valtuustovaaleissa kruunattiin äänikuningattaria

Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaaleissa äänestysinto oli viime vaaleja laimeampaa. Sähköisen äänestyksen suosio nousi, mutta kolme neljästä annetusta äänestä oli yhä postiääniä.

Järjestelmäasiantuntija Markku Peltola Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:stä (MHYP) kertoo yllättyneensä, kun sähköisten äänien osuus jäi tälläkin kertaa vain neljäsosaan kaikista annetuista. (Kuvaaja: Jyrki Luukkonen)
Järjestelmäasiantuntija Markku Peltola Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:stä (MHYP) kertoo yllättyneensä, kun sähköisten äänien osuus jäi tälläkin kertaa vain neljäsosaan kaikista annetuista. (Kuvaaja: Jyrki Luukkonen)

Marraskuussa järjestettyjen metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalien tulokset ovat selvillä.

Kaikkiaan metsänhoidoyhdistysten valtuustoihin valittiin 1 175 jäsentä. Naisia uusista valtuutetuista on 14,5 prosenttia.

Vaikka valtuustoissa naisten osuus jää pieneksi, vaalien suurimmat ääniharavat olivat naisia. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savossa ehdokkaana ollut Kaisa Ralli vei voiton 330 äänellä ja saman yhdistyksen Taina Pietarinen kakkospaikan 230 äänellä. 

Äänestysprosentti laski

Vaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 35, kun edellisissä valtuustovaaleissa se oli 41 prosenttia.

”Äänestysprosentin laskeminen on toki pettymys, kun EU-vaalien äänestysprosentin kanssa on aikaisemmin kilpailtu tasaisesti äänestysprosentissa”, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toteaa metsänhoitoyhdistysten verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa.

Äänestysprosentti on hänen arvelujensa mukaan laskenut, koska ehdokkaita oli aikaisempaa vähemmän ja 18 yhdistyksessä 52:sta päädyttiin sopuvaaleihin.

Enemmistö äänesti vaaleissa perinteiseen tapaan postitse. Sähköisiä ääniä oli noin 25 prosenttia kaikista äänistä. Aktiivisinta äänestäminen oli Metsänhoitoyhdistys Iissä, jossa äänestysprosentti kipusi 48,6:een. 

Neljän vuoden kausi

Metsänhoitoyhdistyksen valtuusto on yhdistyksen ylin päättävä elin, joka koostuu jäsenistön vaaleilla valitsemista edustajista. Valtuustokausi kestää neljä vuotta, ja uudet valtuustot aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa.

Valtuusto päättää yhdistyksen strategisista linjauksista, kuten palveluvalikoiman laajuudesta, jäsenmaksujen suuruudesta ja taloudenpidosta. 

”Tekemistä riittää. Metsäasiat ovat vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja puumarkkinoilla on hyvä veto. Metsänomistajien edunvalvontaan ja palveluiden kehittämiseen saadaan vaalien tuloksena myös merkittävä joukko uusia, toivottavasti innokkaita, ihmisiä meidän konkareiden joukkoon”, Tiirola totesi.

Tuloksiin voi tutustua tarkemmin metsänhoitoyhdistysten verkkosivuilla.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus