Helsingin keskustassa asuva hanhipopulaatio ei juuri ihmistä väistä. Linnut saattavat loikoilla rauhassa sulkiaan sukimassa vaikka keskellä pyörätietä, ja hanhien ulosteet ovat aiheuttaneet haittaa rannoilla ja puistoissa vuosikausia.
Viljelyalueilla hanhet voivat ruokailla syksyisin jopa kymmenien tuhansien yksilöiden parvina. Laulujoutsenet taas ovat aiheuttaneet pelloilla haittaa erityisesti keväisin, kun ne varastoivat ravintoa pesintää varten.
Merimetsojen suuret yhdyskunnat voivat joidenkin mielestä pilata maisemaa, ja erityisesti hajusta on ollut harmia.
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi heinäkuussa poikkeusluvan merimetsojen ampumiseen Eurajoki-Lapinjoen kalatalousalueelle. Lupa sallii tuhannen merimetson ampumisen syksyllä joka vuosi, ja se on voimassa vuoden 2024 loppuun.
Kannanhoidollisen metsästyksen hyöty on kuitenkin arvioitava tarkkaan, kertoo tutkija Aija Lehikoinen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Metsästystä voi kannattaa, jos on näyttöä, että se todella auttaa haittoihin. Vaikutus pitäisi kuitenkin olla tieteellisesti todistettavissa.”
Kaupunkihanhikanta pysynyt ennallaan
Cityhanhien metsästys taajama-alueilla olisi käytännössä mahdotonta, kertoo lakineuvontapalvelu Minilex. Yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla esimerkiksi metelöimällä, ampumalla tai muulla vastaavalla tavalla on järjestyslaissa kielletty.
Miten hanhihaittoja sitten voisi vähentää? Lehikoinen kertoo, että koirakarkotus on toiminut kaupunkialueilla melko hyvin. Sitä ei kuitenkaan voida käyttää poikasille eikä sulkasatoisille aikuisille linnuille. Valkoposkihanhet ovat sulkasatoaikaan lentokyvyttömiä.
”Joillakin alueilla pystytään myös muuttamaan nurmikkokasvillisuutta pidemmäksi kasvillisuudeksi, jossa hanhet eivät niin hyvin viihdy. Optimaalinen ruokailualue hanhille on lyhyt, hienosti kasvava nurmikko.”
Yksi keino vähentää hanhihaittoja voisi olla asentaa matalia aitoja suosituille piknikalueille.
”Tietenkin sinne pääsevät ne linnut, jotka sillä hetkellä ovat lentokykyisiä, mutta aidat kuitenkin vähentäisivät lintujen määrää.”
Linnun vahingoittaminen rikos
Suomen ympäristökeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun hanhikanta on pysynyt ennallaan edellisvuodesta.
Syke laski Helsingin ja itäisen Espoon rannoilla ja puistonurmilla laiduntavia hanhia yhteensä 5 036 yksilöä, joista poikasia oli 1 020. Hanhien kokonaismäärä pysyi ennallaan viime vuodesta (5 044), mutta aikuisten hanhien määrä laski yhdeksän prosenttia ja vastaavasti poikasten määrä kasvoi 30 prosenttia edelliskesästä.
”Kantaan on vaikuttanut lintujen talvehtimisalueella ollut lintuinfluenssa, joka on tappanut aikuisia lintuja. Kanta kasvaa Suomessa edelleen.”
Yhteentörmäyksistä hanhien kanssa on raportoitu tänäkin kesänä. Helsingin poliisi kertoi Twitter-tilillään 21. heinäkuuta, että poliisi on saanut ilmoituksia esimerkiksi yliajosta sähkömopolla ja muusta hanhiin kohdistuvasta väkivaltaisesta toiminnasta.
Poliisi muistutti, että hanhi on edelleen suojeltu, ja sen tappaminen ja häiritseminen on rikos.
Mitä sitten tehdä, jos hanhi loikoilee keskellä pyörätietä eikä itse väistä lähestyvää kulkuvälinettä?
”Minun mielestäni se on ihan normaalia, että kaupungissakin on luontoa. Toisaalta ymmärrän kyllä, että hanhien jätökset ja pyörätiellä oleskelu voivat ärsyttää. Yhteentörmäyksiä voidaan välttää valistuksella, sillä, että kerrotaan hanhien käyttäytymisestä. Hanhi perheineen tavallisesti väistää, jos sitä lähestyy rauhallisesti eikä sitä aja nurkkaan”, Lehikoinen sanoo.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
