Aapasuot ovat tuoreen väitöstutkimuksen mukaan maankäytön vaikutuspiirissä riippumatta siitä, ovatko ne suojeltuja vai eivät. Näin siksi, että ulkopuolinen maankäyttö aapasuon valuma-alueella voi vaikuttaa suon vesitalouteen.

Antti Sallinen tarkasteli Itä-Suomen yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa aapasoissa tapahtuneita ja mahdollisesti tapahtuvia muutoksia.

Tutkimus vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että Suomen soiden luonnontilaisuuden aste on varsin alhainen. Lisäksi väitöstutkimus osoittaa, että aapasoiden vesitalous muuttuu vääjäämättömästi ilmastonmuutoksen edetessä – valunnan vuodenaikaisrytmi heikkenee talvien tullessa lämpimämmiksi ja vähälumisemmiksi. Eteläisessä Suomessa muutos on jo näkyvissä.

”Väitöstutkimuksessa myös osoitetaan, että suojelusuunnittelussa on tärkeää huomioida soiden lisäksi myös soiden valuma-alueet”, Sallinen toteaa.

Ilmaston lämpeneminen ja suoalueita ympäröivät ojitukset voivat voimistaa rahkasammalten kasvua aapasoissa ja sitä kautta turpeen muodostumista ja hiilensidontaa. Lisäksi erityisesti vesipintaisten rimpien peittyminen rahkasammaliin voi vähentää metaanipäästöjä ja siten toimia ilmastonmuutosta vastaan.

Toisaalta nämä muutokset voivat vähentää luonnon monimuotoisuutta ja yksipuolistaa suoympäristöjä.

FM Antti Sallisen maantieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Aapa mires in transition: Exploring hydrological and morphological changes in boreal aapa ecosystems ” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 3. marraskuuta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.