Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan oravan kannanvaihteluihin vaikuttaa eniten kuusen käpysato. Ihmisen toiminta puolestaan vaikuttaa kantoihin sekä positiivisesti että negatiivisesti.

”Kuusen käpysatoon puolestaan vaikuttavat ratkaisevasti edellisen kesän kasvuolot, etenkin lämpötila. Näin ollen oravakantojen vaihtelun taustalla on myös sää”, Turun yliopiston väitöstutkija Tytti Turkia sanoo.

Orava hyötyy ihmisen muokkaamasta maisemasta, jossa on sopivasti vanhoja metsiä, maataloutta ja pihoja. Ilmastonmuutos on kuitenkin vähentänyt oravien määrää.

Ravinnon saatavuus ja sen vaihtelu vaikuttavat oravien määrään voimakkaammin kuin petojen määrä.

Oravan lumijälkiä lasketaan vuotuisissa, Luonnonvarakeskuksen johtamissa lumijälkilaskennoissa. Turkia analysoi väitöstyössään näitä lumijälkilaskentoja.

Lumijälkiaineistosta kävi ilmi, että orava ja sitä saalistavat pedot – näätä ja kanahaukka – esiintyvät runsaina samoilla alueilla. Petojen aiheuttama kuolleisuus ei siis ole niin suurta, että se vähentäisi oravien kokonaismäärää.

Oravakannat ovat kuitenkin laskeneet vuodesta 1989 vuoteen 2017 muualla kuin eteläisimmässä Suomessa. Turkian mukaan talvilämpötilan kohoaminen oli yhteydessä oravien vähenemiseen.

”Ilmastonmuutoksen negatiivinen vaikutus oraviin yllätti. Monet eliölajit ovat runsastuneet levinneisyysalueensa pohjoisosissa ja levittäytyvät yhä pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutoksen tarkkaa vaikutusmekanismia oraviin ei vielä ymmärretä”, Turkia sanoo.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.