Erityiset hiilikorvaukset ja tuet kannustaisivat metsänomistajia kasvattamaan metsiään nykyistä ilmastoystävällisemmin. Nykyisen ilmastopolitiikan ehdot kuitenkin vähentävät valtioiden halukkuutta ilmastopoliittisten tukien käyttöönottoon.

Tämä ilmenee Luonnonvarakeskuksen tutkijan Jani Laturin tuoreesta opinnäytteestä. Laturin väitöskirja käsittelee metsien ja puutuotteiden käyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Laturin mukaan metsien kiertoaika pitenisi, jos metsänomistajat saisivat lisäansiota puustoon sitoutuneesta hiilestä.

”Toinen tapa kannustaa hiilensidontaa on tukea metsän kasvuun kohdistuvia investointeja. Investointituki näyttäisi soveltuvan varsinkin nuoriin metsiin. Kasvua lisääviä investointeja ovat esimerkiksi lannoitus ja jalostettujen siementen käyttö”, Laturi sanoo.

Toisaalta on mahdollista, että suuret investointituet johtavatkin lyhyempiin kiertoaikoihin ja siten hiilinielun pienenemiseen, kun metsät kasvavat nopeammin.

Tärkein puutuotteiden hiilivarasto ovat sahatavarasta valmistetut tuotteet. Nykyisten puutuotteiden käytöstä poistaminen on vähäisempää kuin uusien tuotteiden käyttöönotto. Siksi puutuotteiden hiilivarasto näyttääkin lisääntyvän vuoteen 2050 saakka, vaikka kulutus vähän laskisikin.

Väitöstutkimus tarkastelee myös metsiä koskevaa ilmastopolitiikkaa EU:ssa. Tavoitteiden lyhyt aikajänne ja maakohtaisesti asetetut enimmäismäärät hiilinieluihin perustuviin päästöhyvityksiin vähentävät metsien käytön mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta.

”Metsien hiilivarastojen kasvattaminen ja säilyttäminen ovat vuosikymmenten projekti, joka ei edisty ilman lupausta hyvityksestä myös seuraavalle omistajasukupolvelle”, Jani Laturi pohtii.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.