Kulunut kesä tarjosi monin paikoin otolliset olosuhteet talvileimikoiden korjuulle. Taustalla on kesän vähäsateisuus, jonka ansiosta maaperä kantoi metsäkoneet myös pehmeämmillä mailla.

Esimerkiksi Metsä Group korjasi kesän aikana puuta sadoilta talvileimikoilta, kertoo yhtiön tuotantopäällikkö Pasi Arkko.

”Se on hyvä määrä, keskimääräistä enemmän. Korjuu onnistui hyvin, kun kesä oli näin kuiva”, hän sanoo.

Myös UPM korjasi varsinkin keskikesällä keskimääräistä enemmän puuta talvileimikoilta. Koko kesän tilastoja tasoittaa kuitenkin sateinen elokuu, arvioi yhtiön operaatiojohtaja Tero Nieminen.

”Kokonaisuudessaan talvileimikoita on korjattu normaalimäärä. Elokuu ei ole antanut mahdollisuuksia talvileimikoiden korjuuseen normaalia enempää”, hän sanoo.

Ammattitaito testissä

Perinteisesti talvileimikot on korjattu talvisin, kun maa on jäässä. Viime vuosina talvileimikoita on kuitenkin alettu korjata entistä enemmän myös kesäisin. Syynä on talvien leudontuminen varsinkin eteläisessä Suomessa.

”Maa ehtii nykyisin hyvin harvoin jäätyä ennen lumen tuloa. Lunta taas pitää olla todella paljon, jotta se itsessään kantaisi”, Nieminen sanoo.

Kuiva kesä tai syksy onkin hänen mukaansa talvileimikoiden korjuun kannalta usein parempi kuin leuto talvi.

Korjuun onnistumisen ehtona ovat Niemisen mukaan osaavat metsäkoneyrittäjät ja metsäkoneenkuljettajat, jotka pystyvät havaitsemaan sen hetken, jolloin talvileimikoiden korjuu kesällä onnistuu.

”Ja yhtä tärkeää on osata keskeyttää työmaat, jos alkaa näyttää siltä, ettei korjuu onnistukaan. Koneenkuljettajien osaaminen ja vastuu työn kuluessa on ensisijaisen tärkeää.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.