Sahateollisuus ry:n tänään Helsingissä järjestämä, järjestyksessään 21. Wood from Finland -konferenssi kokosi 480 läsnä- tai etäosanottajaa kymmenistä maista.
Yhdistyksen puheenjohtaja Tommi Sneck esitti tilaisuuden alussa kaavion, joka osoitti sahatavaran hinnanlaskun olleen jyrkkä viime vuoden lopulla, mutta aivan viime aikoina lasku on tasaantunut.
Tilaisuuden varsinaisessa avauspuheessa ulkoministeri Pekka Haavisto pohti Ukrainan-sotaa ja talousvaikutuksista hän nosti esille, että kotimaassa investoinnit tuulivoimaan ja siirtymä vetytalouteen ovat vauhdittuneet.
Metsiltä vaaditaan paljon, liikaakin?
Työelämäprofessori Lauri Hetemäki Helsingin yliopistosta kysyi, että onko ihmiskunta vaatimassa liian paljon metsiltä.
Maailma kulutti 14 prosenttia enemmän raakapuuta vuonna 2021 kuin 2000. Samana aikana maailmantalous kasvoi 80 prosenttia ja maailman väestö 29 prosenttia.
Hetemäen ennusteessa raakapuun globaali käyttö kasvaa nykyisestä neljästä miljardista kuutiometristä 25 prosenttia eli miljardi kuutiota vuoteen 2050 mennessä, viiteen miljardiin kuutiometriin.
Hetemäen mukaan sekä raakapuun tarjonnassa että kysynnässä on samanaikaisesti nostavia ja laskevia tekijöitä, ja ne tulee yhteensovittaa tarkasti.
Intia on tulossa voimalla sahatavaran kuluttajaksi. Kiina ja Intia vastaavat yhdessä 30 prosentista sahatavaran kulutuksesta ja viimeisen kymmenen vuoden aikana Intian kulutus on kasvanut noin 250 prosentilla, Kiinan 75 prosentilla.
Taloudessa kolme aihetta optimismiin
Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusiston mukaan yleistaloudessa on kolme syytä optimismiin.
Energian hirmuhinnat eivät toteutuneet, sillä luonto tuli avuksi ja leudon talven johdosta energian kulutus on ollut matalampaa. Korkeat hinnat kannustivat energiansäästöön ja sääoloilla oikaistunakin kulutus on laskenut.
Kiinassa koronarajoituksia on helpotettu ja talous on alkanut aueta. Käyttökelpoinen mittari on metromatkustajien määrä kaupungeittain, ja tilastot osoittavat palautumisen olevan nopeaa. Se lupaa vauhtia Kiinan kulutuskysynnälle, mutta toinen puoli on, että kysynnän elpyminen ruokkii globaalia inflaatiota.
Kolmanneksi tekijäksi Kuusisto nostaa vahvat työmarkkinat. Työttömyys on matalalla tasolla sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa, mikä pitää kuluttajakysyntää yllä, mutta toisaalta vahvoista työmarkkinoista seuraa inflaatiopainetta palkkoihin.
Kuusiston mukaan maailmantaloudessa globalisaation kultakausi saattaa olla takana. Ulkoistaminen ei välttämättä tarjoa enää entisenlaisia etuja ja uudeksi käsitteeksi voi nousta regionalisaatio.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
