Kemerajärjestelmä ei näytä toimivan parhaalla mahdollisella tavalla ainakaan nuoren metsän hoidossa. Metsäkeskuksen mukaan liki 20 prosenttia viime vuonna tarkastetuista nuoren metsän hoidon kohteista oli virheellisiä, noin 80 prosenttia hyviä. Varhaishoito sujui hieman paremmin, kohteista hyviä oli vajaat 90 prosenttia ja virheellisiä vajaat 10 prosenttia.
”Tämä ei ole hyvä. Jos joka viides hehtaari on sellainen, johon tukea ei olisi pitänyt hakea, ei systeemi oikein toimi”, palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksesta kertoo.
Hostikan mukaan yleisin ongelma on tuen hakeminen liian järeisiin kohteisiin. Hän toivookin toimijoiden kehittävän omia prosessejaan, jotta ilmeisen rahoituskelvottomille kohteille ei tukea haettaisi.
”Tämä lähtee toimijoiden oman kontrollin parantamisesta. Omavalvontaa on kehitettävä”, Hostikka toteaa.
Mikäli joku toimija toistuvasti hakee tukea hakukelvottomille kohteille, Metsäkeskus voi asiasta huomauttaa. Huomautuksia ei ole vielä jaettu, mutta asia on otettu joidenkin toimijoiden kanssa jo esiin, Hostikka kertoo.
Metsänhoidon työmäärä nousivat
Kemeratöiden määrissä oli tuntuvia muutoksia. Kunnostusojitusten määrä liki puoliintui viime vuonna edellisvuoteen verrattuna reiluun 6 000 hehtaariin, metsäteiden kunnostus putosi neljännekseen.
”Tämä on valitettavaa ja olemme laskusta huolissamme”, valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta kertoo.
Laskua voi hieman selittää se, että kaikki viime vuoden työt eivät Metsäkeskuksen tilastoon ehtineet mukaan. Sekin on voinut vaikuttaa, että tuki hieman heikkeni Etelä-Suomessa. Vaikutusta lienee silläkin, että toimijakenttä on melkoisessa myllerryksessä. Esimerkiksi metsäteiden ja kunnostusojitusten teossa vahvasti mukana oleva Otso on vähentänyt väkeä.
”Se ei voi olla näkymättä työmäärissä”, Niskanen arvioi.
Sen sijaan nuoren metsän hoitomäärä nousi liki 60 prosenttia 100 000 hehtaariin. Juurikääpää torjuttiin 58 000 hehtaarilla, mikä on 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
”Tämä on iloinen asia. Varhaishoidon työmääriä olisi toki varaa nostaa tuonne 80-90 000 hehtaariin”, Niskanen toteaa. Viime vuonna varhaishoitoa tehtiin runsaat 40 000 hehtaaria.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Olemme kaikki, myös meillä OTSO:ssa, huolissamme teiden ja ojien toteutusmäärien pudotuksesta. Tämä on rajusti ristiriidassa kasvavan puunkäytön edellytysten varmistamisen kanssa. Haluan esittää muutaman korjaavan vastineen artikkeliin ja metsäkeskuksen tulkintaan vähenemisen syistä.
Suurimmat syyt vaikeuksiin uusien hankkeiden käynnistämisessä ja myynnissä on ollut Kemera-hallinnon lamautuminen metsäkeskuksessa ja muutokset tukijärjestelmässä parin viime vuoden aikana, ei meidän tai muiden toimijoiden passiivisuus. OTSO odottaa edelleen merkittäviä korvauksia vuoden 2016 töistä, kun Metsäkeskuksen omat prosessit eivät ole kunnossa eivätkä pysty vastaamaan saapuneisiin hakemusmääriin. Otson oma toiminta on toki ollut voimakkaassa muutoksessa ja kehityksessä, missä on haettu keskittämistä ja tuottavuuden tehostamista. Henkilöstövähennyksillä tai resurssien allokoinnilla ei ole todellakaan tavoiteltu väheneviä tie- ja suohankkeita, nämä ovat edelleen avainpalvelujamme.
Epävarma toimintaympäristö yhdessä maatalouden haasteiden kanssa on lamauttanut asiakkaidemme päätöksentekokykyä metsäinfraan kohdistuvissa investoinneissa. Isossa kuvassa esimerkiksi metsäteiden kunnostusvelkaa pitäisi purkaa kasvavilla työmäärillä lähivuosina. Tämä vaatii nopeasti valtakunnan tasolla yhtenäisen, tehokkaan ja nopeasti toimivan hankekäsittelyn jo nykyisen lain voimassaolon ajaksi tulevaksi neljäksi vuodeksi.
Kari Lundell
toimitusjohtaja
OTSO Metsäpalvelut Oy