VTT on kehittänyt uuden menetelmän, jolla hakkuutähteistä, purusta ja kuoresta voidaan valmistaa kestävästi liikennepolttoaineita ja kemikaaleja. Uudessa ratkaisussa biomassasta valmistetaan kaasutustekniikalla välituotteita – nestemäisiä hiilivetyjä, metanolia tai metaania – yhdyskuntien kaukolämpölaitoksiin tai metsäteollisuuden voimalaitoksiin integroiduissa tuotantolaitoksissa. Niistä jalostetaan edelleen öljynjalostamoissa uusiutuvia polttoaineita tai kemikaaleja.

Menetelmä hyödyntää biomassan tehokkaasti. Noin 55 prosenttia energiasisällöstä muutetaan liikennepolttoaineeksi, lisäksi 20–25 prosenttia hyödynnetään yhdyskuntien kaukolämpönä tai teollisuuden prosessihöyrynä. Menetelmällä saavutetaan noin 90 prosentin hiilidioksidipäästövähenemä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

VTT kehitti ja pilotoi uutta kaasutusprosessia BTL2030-hankkeessa vuosina 2016–2018. Nyt kehitystyö jatkuu kahdessa VTT:n koordinoimassa EU-hankkeessa.

Pienemmästä koosta hyötyä

Menetelmä perustuu matalassa paineessa ja alhaisessa lämpötilassa toimivaan vesihöyrykaasutukseen, yksinkertaistettuun kaasun puhdistukseen ja pienempään kokoluokkaan soveltuvien teollisten synteesien hyödyntämiseen. Pienemmän kokoluokan ansiosta sivutuotteena syntyvä lämpö voidaan hyödyntää ympäri vuoden ja raaka-aineena voidaan käyttää paikallisia tähteitä ja jätteitä.

VTT:n mukaan Suomeen aiemmin kaavaillut kaasutus-diesel-laitokset ovat olleet suurempia, jolloin raaka-ainetarvetta ei voida tyydyttää paikallisilla tähteillä. Suurten laitosten sivutuote-energiaa ei myöskään pystytä hyödyntämään kokonaan, jolloin laitosten energiahyötysuhde jää helposti alle 60 prosentin.

Suurten laitosten rahoittaminenkin näyttää haastavalta.

”Vielä yhtäkään Eurooppaan suunnitelluista suurista yli 300 megawatin kaasutuslaitoksista ei ole toteutettu. Tarvittava lähes miljardin euron investointi yhdessä uuden teknologian riskien kanssa on osoittautunut ylitsepääsemättömäksi esteeksi. Pienemmän kokoluokan ansiosta uuteen teknologiaan perustuvan ensimmäisen laitoksen tarvitsema rahoitus on helpompi järjestää”, erikoistutkija Esa Kurkela VTT:ltä kertoo.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.