Alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet hirvikantatavoitteet lähivuosiksi. Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 76 000 hirven talvikantaa, mikä edellyttää kannan pienentämistä nykyisestä jonkin verran, Suomen riistakeskus kertoo.

Kaikille maan 59 hirvitalousalueelle on asetettu oma hirvitiheyshaarukka. Tavoitteet vaihtelevat alueittain: Keski- ja Etelä-Suomessa tavoitteena on monin paikoin lähes kolmea hirveä tuhatta hehtaaria kohden, Pohjois-Suomessa tavoitteet ovat matalammat. Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa tavoitellaan alueesta riippuen 1,8–5,5 hirven talvikantaa tuhannella hehtaarilla.*

Valkohäntäpeuran kantaa on tarkoitus pienentää etenkin tiheimmän kannan alueilla. Peura on runsastunut viime vuosina etenkin Lounais-Suomessa.

Kantatavoitteiden toteutumisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset. Toteutumista seurataan vuosittain.

Pohjanmaalla ei yhteistä näkemystä tavoitekannasta

Hirvikantatavoitteita asetettaessa on kuultu asiaan liittyviä sidosryhmiä, muun muassa liikenteen, maa- ja metsätalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja järjestöjä. Tavoitteiden asettamisessa on Riistakeskuksen mukaan pyritty huomioimaan sekä hirvien aiheuttamat vahingot että riistataloudelliset hyödyt.

Tavoitteiden asettamistapaan ei sidosryhmissä olla kuitenkaan täysin tyytyväisiä. Esimerkiksi viime viikolla joukko pohjanmaalaisia metsänomistajien edustajia vaati kannan säätelyjärjestelmän uudistamista. Samalla he totesivat, ettei Pohjanmaan alueellisen riistaneuvoston päätös hirvikannan tasosta seuraavaksi kolmeksi vuodeksi vastaa metsänomistajien näkemyksiä sopivasta hirvikannan koosta.  Myös Metsäkeskuksen ja liikenneasioista vastaavan ely-keskuksen näkemykset erosivat riistaneuvoston lopullisesta päätöksestä.

*korjattu Varsinais-Suomen hirvitiheystavoiteväli (23.3.).

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.