Hakkuukoneen ajoreitin suunnittelu on harvennus- ja poimintahakkuun haastavimpia tehtäviä. Nyt ajoreitistön suunnitteluun kehitetään avuksi uusia menetelmiä. Kyseessä on osa Helsingin yliopiston metsätieteiden osaston vetämää Luomuhakkuu-tutkimushanketta.

Hankkeen johtaja, professori Jori Uusitalo uskoo kehitteillä olevien työkalujen helpottavan kuljettajien työtä monella tapaa.

“Yksi keskeinen tulos on menetelmä, jonka avulla voidaan havaita ja hyödyntää vanhoja ajouria harvennus- ja poimintahakkuissa. Vanhojen urien käyttö vähentää metsään syntyviä uusia uria ja auttaa kuljettajaa optimoimaan ajouraverkon tiheyttä. Tämän avulla voidaan varmistaa jäävän puuston riittävä kasvatustiheys”, Uusitalo sanoo.

Uusia reittejä suunniteltaessa uudet laskentatyökalut auttavat kuljettajaa sijoittamaan ajourat maaston kantavuuden ja ajettavuuden kannalta edullisimpiin paikkoihin.

 Menetelmät paikallisten olosuhteiden mukaan

Ajoreitin valintaan vaikuttavat monet seikat. Vanhoja ajouria kannattaa käyttää, mikäli vanha ajourareitistö ei ole aiheuttanut metsämaahan merkittäviä maastovaurioita, vanhat ajourat eivät ole luontaisesti uudistuneet tai metsässä halutaan jatkaa jaksollista kasvatusta.

Jos taas vanhat ajourat ovat metsittyneet kunnolla, metsänomistaja voi vahvistaa metsän eri-ikäisrakenteisuutta. Tällöin hakkuussa jätetään vanhat ajourat kasvamaan ja uudet urat tehdään vanhojen urien väliin.

Myös metsän maaperä vaikuttaa olennaisesti siihen, milloin vanhoja ajouria kannattaa edes yrittää selvittää.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.