Suomen PEFC-metsäsertifioinnin uudistetut vaatimukset lisäävät jatkuvaa kasvatusta. Vaatimuksissa avosoiden reunoille ja vesistöjen varsille jätettävät suojakaistat levenevät ja niillä sallitaan vain poimintahakkuut. Tämä siirtää 3,5 prosenttia metsäpinta-alasta jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn piiriin.
Säästöpuiden määrä ja järeys kasvavat nykyisin toteutuvasta tasosta. Puunkorjuussa säästetään kuollutta puustoa, ja sen muodostumista edistetään tekopökkelöillä. Tiheikköjä säilytetään ja sekapuustoisuutta lisätään kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa.
Puuntuotannollisesti vähätuottoiset ojitetut suot jätetään vaatimuksissa ennallistumaan. Lohivesistöjä turvataan ja vaelluskalojen sekä muun vesieliöstön esteetöntä liikkumista edistetään. Myös pohjavesialueita koskevat metsätalouden rajoitukset laajenevat.
Käyttöön ensi syksynä
PEFC-sertifikaatin standardityöryhmän laatimat vaatimukset metsien hoidolle ja käytölle esiteltiin tänään. Vuosien 2019–2021 aikana toteutettuun tarkastustyöhön osallistui yli 60 organisaatiota. Vuosi sitten julkisuutta sai ely-keskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen vetäytyminen työryhmästä.
Seuraavaksi uudet vaatimukset toimitetaan kansainväliseen PEFC-arviointiin. Ne otetaan käyttöön ensi syksynä kansainvälisen arvioinnin valmistuttua. Koulutuskierros metsäalan toimijoille ja metsänomistajille käynnistyy maaliskuussa.
Tapio ja Pellervon taloustutkimus PTT ovat tehneet ulkopuolisen arvion uusien vaatimusten ympäristö- ja talousvaikutuksista. Selvityksen mukaan PEFC-standardin muutokset edistävät luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä metsien piirteitä monilla keinoin.
PEFC-sertifiointi kattaa yli 90 prosenttia Suomen talousmetsien pinta-alasta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kiristyvä PEFC, EU:n metsäkatoasetus, EU:n ilmastotaksonomia, EU:n monimuotoisuustaksonomia, uusi luonnonsuojelulaki. Oliko muuta tulossa tänä vuonna?