Metsänhoidon suosituksiin on nyt koottu ajantasaisin tieto keinoista, joilla metsänomistaja voi ylläpitää ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tarjoamia hyötyjä metsänkäsittelyn yhteydessä. Keinovalikoimaa löytyy niin taloudellista tulosta kuin luonnon rikkautta korostaville metsänomistajille. Uusimmat täydennykset antavat neuvoja muun muassa keskeisten metsälajien huomiointiin.
Tapion koordinoiman kolmevuotisen hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.
Luonnon monimuotoisuutta ja vesien puhtautta turvataan Suomessa yleisesti PEFC- ja FSC-metsäsertifiointien avulla. Metsänomistajalle sertifioinnin asettamat rajoitteet eivät kuitenkaan kerro, kuinka hänen tulisi toimia, jos hän haluaa huomioida luontoa omien korkeampien laatukriteeriensä mukaan.
”Omassa metsässä voi olla erityisiä luontokohteita, joiden turvaaminen tuottaa paljon arvoa luonnon monimuotoisuudelle. Tällaisia ovat muun muassa lehdot ja pienvesistöt. Niiden huomiointiin on nyt kootusti tietoa”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Teemu Huikuri Tapiosta.
Luonnonhoidon keinoista ja niiden vaikuttavuudesta on saatu uutta tutkimustietoa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vesiensuojelu ovat tulleet yhä tärkeämmäksi osaksi talousmetsien hoidon arkea.
Tekoälykin apuna
Metsänhoidon suosituksissa on 2023–24 julkaistu runsaasti uutta luontotietoa metsänomistajien ja alan ammattilaisten tueksi. Luonnonvarakeskuksen tutkimuskoonti ja suositusten laajapohjaisen johtoryhmän vuonna 2022 tekemät linjaukset viitoittivat päivitystyötä.
Metsänhoidon suositusten lukijaa auttaa laajan tietosisällön hallinnassa syksyllä julkaistu tekoälyavusteinen hakutoiminto. Tekoälylle voi esittää kysymyksiä ja se koostaa vastauksen suositusten sisällöistä. Lisäksi se tarjoaa osuvat linkit tutkijoiden ja asiantuntijoiden kirjoittamiin suositusartikkeleihin.
“Lukuvinkkinä suosittelisin tutustumaan erityisesti luonnonhoidon käytäntöihin, kuten mitä hyötyjä syntyy säästöpuiden jättämisestä ja lahopuun turvaamisesta. Kun tutustuu metsänhoidon suosituksiin, on helpompi rakentaa omat tavoitteet luonnonhoidon toteutukselle ja viedä niitä eteenpäin puukauppatilanteessa”, Huikuri toteaa.
Metsänhoidon suositukset ovat saatavilla aina ajantasaisina osoitteesta www.metsanhoidonsuositukset.fi. Suositusten tiedoilla voi vapaasti rikastaa metsäalan tietojärjestelmiä ja sähköisiä palveluita avoimen rajapinnan kautta.
Metsälehti on osa Tapio-konsernia.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Harvinaiset ja omaleimaiset pienkohteet tulee tietysti säilyttää metsissämme, mutta keinoistakin tulee voida keskustella.
Esim. puron määritelmä on 100 ha valuma-alue, mutta viime aikoina jopa tavallisia vanhempia metsäojia on alettu pitää virheellisesti puroina, joita ne eivät ole. Tietysti metsäojan reunat luonnonmukaistuvat ajan kuluessa, minkä ei saa antaa hämätä käyttämään väärää nimitystä.
Ongelma metsänhoidon suosituksissa on, että niissä ei juurikaan esitellä ja neuvota oikeasti tehokasta puun tuotantoa, joka olisi kuitenkin kansantaloudellisinta, ilmatoystävällisintä ja tukisi parhaiten alueellista taloutta sekä maaseutua.
Puu on super tehokas hiilen sitoja sen kanssa symbiosissa elävien sienien, pieneläinten ja mikrobien kanssa. Jos hyvässä kasvussa oleva nuori kasvatusmetsä kasvaa 20 m3 7ha/v, se sitoo jättimäiset 30-40 t hiiltä/ha/v jos maaperä on myös hyvässä kunnossa. Tämä kaikki tulee vielä lähes ilmaiseksi hyvällä metsänhoidolla.
Oikeasti tehokas puun tuotanto edellyttää hyvää ojitusta kaikista tuoreista kankaista märempään suuntaan mentäsessä, suuria mättäitä, jalostettuja taimia, varhaista taimikon perkausta, varhaista ensiharvennusta joka säilyttää latvustot pitkinä (min puolet rungon pituudesta) ja puuston alaharvennusväljennyksiä, jotka tekevät toistuvasti ja ajoissa tilaa parhaimmille valtapuille, niiden latvustoille ja juuristoille.
Väitän, että nykyisessä maanmuokkaus- ja ojitusvastaisessa ilmapiirissä metsämaan hoito on liian huonoa, mikä edesauttaa soistumista ja estää maan parhaan tason elävyyttä, jota tarvittaisiin maksimitason hiilen sidontaan ja juurten kasvuun.
Valitettavasti metsäkansasta suuri osa on hurahtanut uskomaan romanttisia kaupunkilaisia metsien äärisuojelijoita, joiden mielipiteiden mukaan myös metsänhoidon suositukset on pitkälti tehty.