Tänä vuonna käynnistyy neljä luonnonhoidon kehittämishanketta. Niissä keskitytään kalliometsiin, tekopökkelöihin, metsäpölyttäjiin ja lehtoihin. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamat hankkeet kestävät kaksi tai kolme vuotta ja ovat osa Metso-ohjelmaa.

Tapion vetämässä Hardrock-hankkeessa parannetaan kalliometsien paikkatiedon kattavuutta ja turvataan niiden luontoarvoja uusien hoitosuositusten avulla.

”Kallioita on pinta-alallisesti vähän, mutta niiden lajistollinen merkitys on huomattava. Metsätalouskäytännöt ovat ratkaisevassa asemassa kallioiden luontotyyppien ja lajiston turvaamisessa”, kertoo johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta.

Kahdessa hankkeessa keskitytään pölyttäjähyönteisiin. Luonnontieteellisen keskusmuseon vetämässä Tekopöly-hankkeessa tarkennetaan, minkälaiset tekopökkelöt ovat suotuisimpia lahopuuta tarvitseville pölyttäjille, linnuille ja sienille. Tekopökkelöt ovat tärkeä keino tuottaa lisää lahopuuta talousmetsiin. Pölymetsä-hankkeessa tarjotaan metsänomistajille ja metsäalan toimijoille tietoa siitä, kuinka pölyttäjät voidaan parhaiten ottaa huomioon talousmetsissä.

Suomen metsäkeskuksen vetämässä Lehtokeskusalueiden luontohelmet -hankkeessa kehitetään lehtojen luonnonhoitoa. Hanke kohdistuu lehtokeskuksiin eli Lounais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen, Keski-Karjalan ja Pohjois-Savon runsaslehtoisille alueille.

”Lehtokeskusalueilla voidaan merkittävästi parantaa lehtojen luontaisesti monilukuisten sekä harvinaistuvien lajien elinolosuhteita. Tämä edellyttää laajamittaista, koordinoitua ja suunnitelmallista yhteistyötä”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.