Kesän uittokausi on taas käynnistynyt. Puiden veteenlaitto aloitettiin jo pari viikkoa sitten, ja ensimmäinen hinaus tehtiin viime viikolla, Kiteeltä Ristiinaan.

Veteenajo tehtiin normaalissa aikataulussa, mutta hinaus päästiin aloittamaan muutamaa viikkoa tavallista aiemmin.

”Se johtuu siitä, että jäät lähtivät aikaisemmin kuin yleensä”, uittopäällikkö Esa Korhonen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksestä kertoo.

Koronapandemia ei uittoihin juuri ole vaikuttanut. Yleistä varovaisuutta noudatetaan ja turvaväleistä huolehditaan, hinaajille ei myöskään oteta vierailijoita.

Uittomäärä viimevuotisella tasolla

Korhonen ennakoi tulevasta uittokaudesta viimevuotisen kaltaista, eli uittomäärä noussee noin 450 000 kuutioon. Näin ollen muutaman vuoden takaisesta laskukaudesta, esimerkiksi vuonna 2017 määrä jäi 310 000 kuutioon, on päästy nousemaan.

Uittomäärien kasvaessa on myös otettu uudelleen käyttöön ja kunnostettu muutamia vähälle käytölle jääneitä pudotuspaikkoja, muun muassa Iisalmesta ja Nurmeksesta. Kaikkiaan pudotuspaikkoja on tällä hetkellä 20, niistä tänä kesänä käytössä on 14 (6 Kallavedellä, 2 Pielisellä ja 6 Saimaalla).

Lauttoja hinataan kahteen paikkaan, Ristiinaan ja Lappeenrantaan: Lappeenrantaan sellupuuta ja Ristiinaan kuusta vaneritehtaalle.

Vähäpäästöisempää kyytiä

Korhonen muistuttaa uiton ilmastoystävällisyydestä. Jos esimerkiksi Ristiinaan viime viikolla hinattu lautta olisi kuljetettu rekoilla, olisi puumäärän ajamiseen tarvittu 220 rekka-ajoa ja polttoainetta olisi kulunut nelinkertainen määrä kuin hinaajalle vetäen.

Toisaalta hinaajalta meni  250 kilometrin matkaan viisi päivää. Korhosen mukaan uittoa ei pidä kuitenkaan ajatella vain kuljetusmuotona.

”Tämä on liikkuva varasto”, hän korostaa.

Uittokausi päättyy yleensä marraskuun alussa.

• Lisää aiheesta: Uittomäärät yllättäen kasvussa

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.