Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen, kertoo perjantaina julkaistu Suomen lajien uhanlaisarviointi. Lähes kolmannes uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä. Sitä selittää osaltaan se, että maassamme on paljon metsiä ja metsien lajimäärä on suuri.

”Myönteistä on se, että eliölajeistamme 70 prosenttia on elinvoimaisia. Kielteistä on se, että uhanalaisten lajien määrä kasvaa. Kiivainta uhanalaistuminen on tuntureilla ja soilla. Metsissäkään tilanne ei ole hyvä, mutta huonontunut se ei ole”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko.

Metsälajeista uhanalaisia on vajaat yhdeksän prosenttia. Ensisijaisesti metsissä elävistä lajeista 113 lajin tilanne on parantunut ja 142 lajin tilanne huonontunut edellisen uhanalaisuusarvioinnin jälkeen.

Suomessa elää vähintään 48 000 eliölajia. Uhanalaisuusarvioinnissa on mukana niistä noin puolet eli reilut 22 000 eliölajia. Ne tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuutta voidaan arvioida. Suurin syy lajien uhanalaistumiseen on elinympäristöjen tuhoutuminen. Elinympäristöjen sisäisen monipuolisuuden heikentyminen kurittaa myös lajeja.

Koska suuri osa lajeista elää metsissä, yleisimpiä syitä uhanalaistumisella ovat metsien uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun määrän väheneminen. Muualla merkittävä vaikutus uhanalaistumiselle on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvulla. Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin tunturilajien uhanalaistumiseen.

Uhanalaisten lajien osuus on suurin linnuissa ja sammalissa, joista noin kolmannes on uhanalaisia. Vaarassa ovat myös monet jäkälät, putkilokasvit, perhoset ja pistiäiset.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman arvioinnin tulokset kootaan lajien uhanalaisuudesta kertovaan Punaiseen kirjaan. Suomen lajiston uhanalaisuus arvioitiin nyt viidennen kerran.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.