Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan joustavat moniosaajat ovat yksi keino, jolla metsäalan kausiluonteisuutta voidaan vähentää ja parantaa koneiden käyttöastetta.

Tarvittaisiin esimerkiksi metsureita, jotka korjuun ruuhka-aikana tammi-maaliskuussa voisivat työskennellä koneenkuljettajina.

”Tai konemiehiä, jotka kevätkelirikon alettua tulisivat hoitamaan taimikoita, istuttamaan taimia ja raivaamaan syksyllä korjattavia leimikoita”, ehdotti Mäntylä eilen Metsämiesten Säätiön järjestämässä tilaisuudessa.

”Metsäteho on laskenut, että kausiluonteisuuden kustannusvaikutus on 100 miljoonaa euroa vuodessa lähinnä siksi, että konekalusto on vajaakäytössä. Se on kaksi euroa per motti eli aika paljon.”

Mäntylä muistutti, että kausiluonteisuus on monitahoinen ongelma, johon ei ole yhtä ratkaisua. Työvuorojen järjestely, kuten koneiden pitäminen käynnissä kuutena päivänä viikossa, auttaisi jo pitkälle. Nyt puuta korjataan lauantaisin vain vähän myös talven kiireisimpään aikaan.

Opetukseen entistä vähemmän rahaa

Metsämiesten säätiön seminaarissa etsittiin keinoja selvitä tilanteesta, jossa koulutuksen määrärahat vähenevät, mutta metsäalan osaajia tarvitaan lisää.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikataan ensi vuoden alusta alkaen pysyvästi 190 miljoonaa euroa.

”Kokonaisuudessaan rahoitus vähenee, mutta vielä on auki, miten vähennys jakaantuu alakohtaisesti”, kertoi opetusneuvos Jukka Lehtinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Metsäopetus ry:n puheenjohtaja Susanna Tauriainen muistutti, että koulutuksen kokonaisuudessa luonnonvara-ala on pieni ja kallis. Opetuksessa tarvitaan koneita, opetusmetsiä ja -työmaita.

”On paljon vartioimista siinä, että metsäalan erityispiirteet tulevat otetuksi huomioon.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.