Tuuli- ja aurinkovoimalat voivat olla merkittävä tulonlähde yksittäisille kunnille. Tänä vuonna tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverotuotoista oli 33 kunnassa yli 20 prosenttia, Verohallinnosta kerrotaan. Viime vuonna viidennekseen yllettiin 27 kunnassa.

Eniten tuuli- ja aurinkovoimaloiden poikimat verotulot näkyvät Simossa (69 prosenttia kunnan kiinteistöveroista), Pyhäjoella (67 prosenttia), Kannuksessa (60 prosenttia) sekä Pyhännällä (59 prosenttia). Tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverosta oli yli puolet yhdeksässä kunnassa.

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on suurin Keski-Pohjanmaalla (12 prosenttia), Pohjois-Pohjanmaalla (11 prosenttia), Pohjanmaalla (10 prosenttia), Etelä-Pohjanmaalla (7 prosenttia) ja Kainuussa (6 prosenttia). Suurinta euromääräinen kasvu oli Pohjanmaalla, jossa tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistövero kasvoi 3,7 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta.

Toisaalta esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kiinteistöverokertymästä on lähellä nollaa.

Vaikutus kasvaa, mutta on yhä pieni

Koko maassa tuuli- ja aurinkovoimaloista määrättiin kiinteistöveroa tänä vuonna yhteensä 47 miljoonaa euroa. Se on 10,7 miljoonaa eli liki kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2023. Vuodesta 2020 kasvua on 31 miljoonaa euroa.

”Tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöverotuottoon kasvaa edelleen sitä mukaa, kun suunnitteilla ja rakenteilla olevat voimalat etenevät ja lopulta valmistuvat”, sanoo Verohallinon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen tiedotteessa.

Kaikkiaan kiinteistöveroa kerättiin tänä vuonna kunnille yhteensä noin 2,4 miljardia euroa. Siitä tuuli- ja aurinkovoimaloista määrätyn kiinteistöveron osuus on yhä pieni, vain 1,9 prosenttia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.