Tuuli- ja aurinkovoimaloista määrättiin tältä vuodelta maksettavaksi kiinteistöveroa yhteensä lähes 36 miljoonaa euroa, Verohallinnosta kerrotaan. Se on lähes 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022 ja liki 130 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

”Arvioimme, että tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä on lähes 14-kertaistunut vuodesta 2014 vuoteen 2023. Suurista kasvuluvuista huolimatta tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus koko maan kiinteistöverotuotosta on pieni, 1,6 prosenttia”, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen tiedotteessa.

Kaikkiaan kiinteistöveroja määrättiin maksettavaksi tänä vuonna 2,2 miljardia euroa. Se on noin 165 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Verovuoden 2023 kiinteistöverotus valmistui lokakuun lopussa.

Hyödyt jakaantuvat epätasaisesti

Tuuli- ja aurinkovoimaloista kertyvät kiinteistöveroeurot eivät jakaudu tasaisesti. Suurimpia hyötyjiä ovat Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan kunnat. Lapissa sijaitsevalla Simon kunnalla tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverotuloista oli suurin: peräti liki 70 prosenttia kunnan kiinteistöverotuloista tulee tuuli- ja aurinkovoimaloista.

”Etenkin Pohjois-Pohjanmaan kasvuluvut ovat reippaita, ja niissä näkyvät viime vuosien suuret investoinnit tuuli- ja aurinkovoimaloihin. Nyt voimalat alkavat tuottaa kotikunnilleen kiinteistöveroeuroja”, Lempiäinen kertoo.

Toisaalta verottajan tilastoista näkyy, että tuuli- ja aurinkovoimaloista maksettavat kiinteistöverot eivät jakaudu tasaisesti eri puolille maata. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla tuuli- ja aurinkovoimaloista ei kerry juuri lainkaan kiinteistöveroa.

Verohallinto tilastoista ei voi eritellä, kuinka suuri osuus kiinteistöveroista on kertynyt tuulivoimaloista ja kuinka suuri osuus aurinkovoimaloista.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.