Itä-Suomen yliopisto osallistuu kansainväliseen yhteishankkeeseen, jossa kehitetään pienpuunkorjuuta. Hankkeessa paneudutaan käytäväharvennukseen, jonka toivotaan kohentavan etenkin ylitiheiden riukumetsien korjuun kannattavuutta. Käytäväharvennus voisi olla yksi ratkaisu sellaisten kohteiden käsittelyyn, jossa hoitotoimet ovat viivästyneet.
”Käytännön kokemuksia käytäväharvennuksesta ei vielä juuri ole, joten tarvitaan tutkittua tietoa”, sanoo yliopistotutkija Jukka Malinen Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta.
Suomessa Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus ja UPM tutkivat käytäväharvennusta viime vuonna päättyneessä hankkeessa. Sen tulokset ovat tutkijoiden käytössä. Tavoitteena on kehittää menetelmää edelleen.
”Nyt on tarkoitus tutkimuksellisesti selvittää menetelmän vaikutuksia tarkemmin”, professori Teppo Hujala kertoo.
Niinpä esimerkiksi lokakuun lopussa järjestetyssä hakkuukokeessa selvitettiin käytäväharvennuksen ja valikoivan alaharvennuksen ajanmenekkiä, tuottavuutta, korjuun laatua ja ympäristöystävällisyyttä. Hakkuita tehtiin perinteisellä hakkuupäällä ja joukkokäsittelykouralla. Korjatut puut menivät energiakäyttöön.
Alun perin käytäväharvennuksessa tehtiin ajouralta ”käytäviä” varsin systemaattisesti korjuun tehostamiseksi. Nyt on tarkoitus tutkia, missä määrin systemaattisuudesta voidaan tinkiä esimerkiksi metsänhoidollisista syistä tai olosuhteiden takia ilman, että tehokkuus kärsii.
Hanketta johdetaan Ruotsista Uumajan maatalousyliopistosta, Suomesta mukana on Itä-Suomen yliopisto. Lisäksi mukana on partnereita muun muassa Sloveniasta ja Espanjasta. Smallwood-hanke jatkuu tammikuulle 2022, ensimmäisiä tuloksia saataneen kuitenkin jo ensi vuonna.
- Lisää aiheesta: Säästö nyt, menetys myöhemmin
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
