Ilmastonmuutoksen myötä lämpenevillä kesillä että talvilla on erilaisia vaikutuksia hirvieläimiin. Aiheesta on julkaistu monia tutkimuksia 2000-luvulla, mutta nyt kansainvälinen tutkimusryhmä on koostanut tulokset yksiin kansiin.

Monet lajeista voivat hyötyä lauhkeammista talvista etenkin, jos ne ovat vähälumisia: lämpimänä pysymiseen tarvitaan vähemmän energiaa, ja lumen määrän vähentyessä ravinnon hankinta ja liikkuminen on helpompaa. Tämä havaittiin esimerkiksi valkohäntäkauriilla, jonka populaatiot ovat Pohjois-Amerikassa kasvaneet ja levittäytyneet pohjoisemmaksi.

”Tämän perusteella voi arvioida, että myös Suomessa metsä- ja valkohäntäkauriiden populaatiot voivat edelleen luontaisesti levittäytyä ja kasvaa, kun olosuhteet muuttuvat niille suotuisemmiksi.” tiivistää yksi artikkelin kirjoittajista, erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta.

Talvien liiallinen lämpeneminen on kuitenkin haitallista, sillä tällöin kylmyyteen sopeutuneet lajit kuten hirvi kokevat lämpöstressiä. Lisäksi leutoina talvina vertaimevät loiset selviävät huomattavasti paremmin ja aiheuttavat hirville kiusaa. Pohjois-Amerikassa lämpimien talvien myötä lisääntyneen loispaineen on jopa havaittu lisänneen vasojen talvikuolleisuutta.

Kuumat kesät hankalia erityisesti hirvenvasoille

Kuumemmat ja kuivemmat kesät voivat haitata hirvieläimiä lämpöstressin ja heikon ravinnon saatavuuden takia. Vaikka pidentyvä kasvukausi voi helpottaa syksyistä ravinnonhakua, se voi myös kasvattaa loiskuormaa.

Hirvi on herkkä kuumuudelle: se joutuu kesien lämmetessä mukauttamaan elinympäristön käyttöään jopa ravinnon kustannuksella suojautuakseen lämmöltä, mikä vaikuttaa taas painoon ja kokoon heikentäen kannan uudistumiskykyä sekä vasojen talviselviytymistä.

Pääjohtopäätöksenä oli, että kesäsään muutokset vaikuttavat hirvieläimiin enemmän kuin talviaikaiset muutokset.

”Talvella ja ennen kaikkea lumella on suora vaikutus lajien liikkumiseen ja levinneisyyteen, mutta kesä-syysaikaiset helteet, kuivuudet ja loiskuorma vaikuttavat merkittävästi eläinten kuntoon ja terveyteen ja sitä kautta esimerkiksi talvesta hengissä selviytymiseen” summaa tutkimusryhmän toinen suomalaistutkija Markus Melin Luonnonvarakeskuksesta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.