Metsän tuhoriski on keskimäärin suurempi tasa- kuin eri-ikäisrakenteisessa metsässä, tuoreessa tutkimuksessa todetaan. Tutkijat Seppo Nevalainen ja Tuula Piri selvittivät tuhojen riskejä kirjallisuuden ja tutkijoille suunnatun kyselyn perusteella. Tarkasteltuja tuhonaiheuttajia oli kaikkiaan 23 kappaletta, mukana muun muassa sienet, hyönteiset, sääolot ja korjuuvauriot.
Männiköissä riski oli 15 aiheuttajan osalta selvästi suurempi tasaikäisissä kuin eri-ikäisissä metsissä. Monien sienitautien – esimerkiksi verossurman ja harmaakaristeen – riski oli tasaikäisessä suurempi, versosurmalla se johtui muun muassa taimitarhataimien käyttämisestä ja männyn istuttamisesta sopimattomalle paikalle. Tasaikäisissä männiköissä myös tuuli- ja ravinnehäiriöiden sekä myyrä- ja hirvituhojen riskit arvioitiin suuremmiksi. Myyrätuhothan kohdistuvat pääosin istutustaimiin, suurempi hirvituhoriski selittyy tasaikäisillä taimikoilla.
Kuusikoissa riski oli 11 aiheuttajan osalta suurempi tasaikäisissä metsissä. Tuulituhoriski on selvästi suurempi tasaikäisessä kuusikossa kuin eri-ikäisessä. Myös kirjanpainajatuhon riski on suurempi tasaikäisessä. Tämä selittyy eri-ikäisten metsien pienemmällä tuulituhoriskillä, suurten, lisääntymismateriaaliksi sopivien suurten kuusten pienemmällä osuudella ja kirjanpainajapopulaation alhaisemmalla tiheydellä näissä metsissä. Myös tukkimiehentäin riski on tasaikäisissä metsissä suurempi.
Eri-ikäisessä juurikäävän riski kasvaa
Sen sijaan puunkorjuun mekaanisten vaurioiden, alikasvosten tuhoutumisen ja juurikääpätartuntojen riski voi olla eri-ikäismetsätaloudessa suurempi kuin tasaikäisessä metsässä. Tämä johtuu siitä, että korjuuvaurioiden välttäminen toistuvissa harvennuksissa on haasteellista.
Erityisen suuri juurikääpä- ja korjuuvaurioriski on eri-ikäisissä kuusikoissa, joissa käytetään pienaukko- tai poimintahakkuuta ja hyödynnetään alikasvosta.
Varma keino puhdistaa kasvupaikka juurikäävästä on puulajin vaihto. Metsän kasvattaminen jatkuvasti peitteisenä ei kuitenkaan mahdollista puulajin vaihtoa, joten siirtyminen laaja-alaiseen eri-ikäismetsätalouteen juurikäävän levinneisyysalueella todennäköisesti lisää juurikääpätuhoja, tutkimuksessa todetaan.
Tutkijat muistuttavat, että metsänkäsittelyllä voidaan vaikuttaa metsien terveyteen ja elinvoimaisuuteen. Metsän kestävyyttä useita taudinaiheuttajia vastaan voi lisätä muun muassa puulajikierrolla, sekapuustolla ja kuusettumisen estämisellä.
- Lisää aiheesta: Metsätuhoriskit tasa- ja eri-ikäismetsätaloudessa
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Unohtuiko, että metsäpalojen leviämisriski on suurempi eri-ikäisissä.
Mielenkiintoista olisi saada numerollisia vahinkoennusteita.
Siitä olen eri mieltä, että hirvituhojen riski olisi suurempi tasaikäisessä männikössä. Ainakin omat havainnot kertovat, että suojuspuuasentoon hakatun männikön alikasvusmännyt maistuivat hirville, mutta viereissä siemenpuuhakkuulla uudistetussa mäntytaimikossa hirvivahinkoja ei esiintynyt. Talvella 2019 hirvet pysyttelivät poissa meidän mäntytaimikoista ja hakivat ruokansa varttuneiden metsien alikasvustaimista.
Tuulituhoriskikin riippuu ihan kohteesta. Jos hakataan esim. jk:n kuusikko taimettumisasentoon hyvin harvaksi, niin varmasti on tuulituhoille iso riski. Se on isompi kuin olisi vastaavan alueen tasaikäisessä harvennuksen jälkeen, jos jätetään riittävän tiheäksi eikä harvenneta liiaksi.