Suomen soiden pinta-ala on kasvanut viime vuosisatojen aikana, Helsingin yliopiston tuore tutkimus kertoo. Vauhti on kuitenkin maltillinen, keskimäärin noin sentin vuodessa.

”Tutkimuksemme haastaa aiemman oletuksen, että soiden laajuuskasvu olisi pysähtynyt tai hidastunut Fennoskandiassa. Päinvastoin laajuuskasvu on viimeisen 1500 vuoden aikana kiihtynyt”, kertoo bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Teemu Juselius-Rajamäki tiedotteessa.

Suot ovat merkittäviä hiiltä sitovia ja varastoivia ekosysteemejä. Tulevaisuudessa suopinta-alan kasvu voi lisätä merkittävästi turpeeseen sitoutuvan hiilen määrää. Jos taas uudet suoalueet ovat märkiä saravaltaisia suotyyppejä, voivat niiden metaanipäästöt olla aluksi suuria.

”On arvioitu, että pohjoiset suot voivat varastoida lisää hiiltä lähes 900 miljardia tonnia”, toteaa tutkimusta johtanut ympäristömuutoksen professori Atte Korhola.

Tutkimus perustuu radiohiilimenetelmällä ajoitettuihin turvenäytteisiin, mikä mahdollistaa turpeen pohjakerrosten iän selvittämisen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.