Soiden ennallistaminen voi olla merkittävä luontainen ilmastonmuutoksen hillintäkeino. Se takaa turpeeseen sidotun hiilen säilymisen ja parantaa suon hiilitasetta. Varsinainen ilmastovaikutus riippuu kuitenkin ennallistettavan suon ominaisuuksista. 

Tuoreen tutkimuksen mukaa sekä suon että ennallistamistavan valinnalla voidaan olennaisesti vaikuttaa suolta tuleviin kasvihuonekaasupäästöihin.

Itä-Suomen yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) ja Helsingin yliopiston toteuttamassa yhteistutkimuksessa arvioitiin, millainen on boreaalisten metsäojitettujen soiden kyky hillitä ilmastonmuutosta ennallistamisen jälkeen.

” Hyödynsimme pääosin kotimaisten tutkimusten arvioita metsäojitettujen ja luonnontilaisten soiden kasvihuonekaasupäästöistä ja -nieluista”, kertoo tutkimusta vetänyt yliopistotutkija Anna Laine-Petäjäkangas Itä-Suomen yliopistosta.

Suon ennallistaminen parantaa maaperän ja pintakasvillisuuden hiilitasetta, eli ennallistettu suo sitoo ojitettua suota enemmän ilmakehän hiiltä. Rehevien metsäojitettujen soiden ennallistamisella on karuja soita voimakkaampi vaikutus hiilitaseeseen, koska niiden maaperästä aiheutuu nykytilassa korkeammat hiilidioksidipäästöt.

”Laskelmamme osoittivat, että ilmaston kannalta parhaita olivat sellaiset ennallistamisen vaihtoehdot, joissa ojitettuna oli korkeimmat hiilidioksidipäästöt ja ennallistettuna pienimmät metaanipäästöt. Nämä olivat reheviä ojitettuja soita, jotka ennallistettiin puustoisiksi korviksi.”

Sen sijaan karujen metsäojitettujen soiden ennallistamisvaihtoehtojen vaikutus oli ilmastoa lämmittävä jopa 500 vuoden ajan.

”Käytännössä ennallistamisen on täytettävä monia samanaikaisia tavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja vesiympäristöjen laatua”, huomauttaa professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.