Rahkasammalten vahva kasvu parantaa hiilensidontaa ennallistetuilla soilla, Itä-Suomen yliopiston juuri julkaistussa tutkimuksessa arvioidaan.
Tutkimuksessa mitattiin ennallistamisen jälkeen syntynyttä rahkasammalkerrosta 18 suoalueella kymmenen vuoden kuluttua ennallistamisen jälkeen. Rahkasammalikot olivat keskimäärin 15 senttiä paksuja ja niiden sitoma hiilimäärä vastaa noin 48 tonnia hiilidioksidia hehtaaria kohti. Se on enemmän kuin aiempien tutkimusten perusteella voitiin odottaa.
Parasta rahkasammalten kasvu oli Etelä-Suomessa niukkaravinteisilla kohteilla, jotka oli ennallistettu avosoiksi.
Tutkimuksessa todettiin myös soiden vedenpinnan syvyyden kasvu, minkä taustalla on rahkasammalen paksuuskasvu. Tämä voi hillitä suon metaanipäästöjä, tutkimuksessa todetaan.
Ennallistamisen ilmastovaikutukset ovat herättäneet viime aikoina keskustelua, sillä mallinnuksissa ei viilentävää vaikutusta ole osoitettu. Osin taustalla on ennallistettuja soita koskevan tutkimustulosten puute. Nyt julkaistu tutkimus täyttää kuitenkin vain pienen osa tutkimustiedon tarpeesta, tutkijat muistuttavat.
Phagnum moss layer growth after restoration of forestry-drained peatlands in Finland -tutkimus on julkaistu Restoration Ecology -sarjassa.
Lisää aiheesta: Tuore tutkimus tyrmää valtakäsityksen – soiden ennallistaminen pahentaakin ilmastokriisiä
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään