Vähäinen lehtipuusekoitus ei näytä vähentävän havumetsän kasvua merkittävästi eteläisessä Suomessa, tuoreessa tutkimuksessa todetaan. Sen sijaan puuston terveyteen lehtipuustolla näyttää olevan vaikutusta: mitä suurempi oli lehtipuuston osuus, sitä suurempi oli tavalla tai toisella vahingoittuneiden metsien osuus.
Yleensä on arvioitu, että sekametsä ei ole niin altis tuhoille ja tuholaisille kuin yhden puulajin metsät. Nyt julkaistun tutkimuksen tulos on tämän kanssa ristiriidassa.
Tuoreisiin tuloksiin kannattaa suhtautua vielä varauksella, tutkimuksen tekijät toteavat. Tiedot vahinkojen aiheuttajista olivat esimerkiksi osin puutteelliset. Tulokset kuitenkin korostavat sitä, että sekapuustojen tutkimuksessa kannattaa metsien terveyteen kiinnittää enemmän huomiota.
Suomalaistutkijoiden (Helena Henttonen, Aino Smolander ja Harri Mäkinen) tutkimus perustui valtakunnan metsien inventointiaineistoon. Se on julkaistu Forest Ecology and Management -lehdessä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Havupuihin syntyneet vauriot ja boorin puutteen aiheuttamat ongelmat eivät ole yllätyksiä ,jos palstalla on runsaasti etukasvuisia lehtipuita tai lehtipuiden osuus on muuten korkea. Vioittuneita latvuksia ,epämuotoisuutta ja poikaoksia havupuissa riittää. Kannattaakin pitää huolta siitä ,että lehtipuita ei kasvateta missään kehitysvaiheessa kolmea metriä lähempänä havupuita ja noudatetaan suositustiheyksiä . Ylitiheydestä on vain haittaa.
Jospa onkin niin, että mosaiikkimalli on paras kuten toisinaan on esitetty. Eli yhdellä kuviolla on yhtä puulajia ja kuviosta muodostuu eri puulajien mosaiikki. Tilan säästöpuut voisi myös keskittää yhdelle suojellulle kuviolle.
Yhdellä kuviolla on yhtä, -ei ole mitään uutta. Sen sijaan esim. MG:n kannustama kasvupaikkakohtainen puulaji, jossa kuvion rehevät notkot uudistetaan kuuselle (raudus) ja kuivemmat särkät männylle, on varmasti toimiva malli.
Tämä tutkimus tukee MMM:n johdolla teetettyä metsästrategiaa. Siinä hirvien aiheuttamaa metsien kuusettumista, ja sen lisääntymistä, ei haluta lopettaa hirvikantoja tuntuvasti alentamalla, vaan kuusentaimikonhoito-ohjeeksi on suositeltu luontaisten koivujen säästämistä noin 20% yhteisestä runkoluvusta. Ehkä nyt julkaistu tutkimus olikin tilattu uuden metsästrategian tukemiseksi.
Jos tämän tutkimuksen tulos olisi ollut päinvastainen, niin tutkimusta ei ehkä olisi ollenkaan julkaistu.
Pahin havupuutaimikon tuholainen on ylitiheä ja etukasvuiseksi karannut lehtipuusto. Nykyiset hirvivahingot ovat siihen nähden marginaalisia.
Mikä on merkittävä hirvikannan vähentäminen? Minusta puolet pois vuosituhannenvaihteen määristä on jo aika paljon.