Neljä viidestä suomalaisesta metsänomistajasta suhtautuu tyytyväisesti tapaan ja tasoon, jolla luonnon monimuotoisuus huomioidaan metsätaloudessa, todetaan Itä-Suomen yliopiston sekä Helsingin yliopiston metsänomistajatutkimuksessa.

Tutkimuksessa tunnistettiin kolme ajatusmallia, joiden avulla metsänomistajat hahmottavat monimuotoisuuden suojelun ja oman roolinsa siinä.

Runsas kolmannes ei halua tehdä monimuotoisuuden eteen yhtään enempää kuin laki vaatii.

”Ongelmaa nimeltä luontokato ei ole olemassa, ja ympäristöhuoli nähdään luonnonsuojelijoiden ääriajatteluna”, kertoo apurahatutkija Tuomo Takala Itä-Suomen yliopistosta.

Noin 40 prosentille metsänomistajista suojavyöhyke rannassa, säästetty kalliomännikkö ja tekopökkelö hakkuuaukolla riittävät monimuotoisuuden huomioimiseksi. Myös uhanalaisten lajien esiintymiä voidaan hakkuissa kierrellä, jos ne ovat tiedossa eikä niitä ole liikaa.

Käytännössä vastuu monimuotoisuuden huomioinnista jätetään mielellään hakkuu- ja hoitotoimenpiteitä suunnitteleville metsäammattilaisille. Tämä ajatusmalli on tutkijoiden mukaan suomalaisen metsäpolitiikan vallitseva näkemys kestävästä metsätaloudesta.

Viidesosa metsänomistajista on tutkimuksen mukaan huolissaan luontokadosta.

”Tämän ajatusmallin mukaan olemme kovaa vauhtia tuhomassa metsäluontomme”, Takala sanoo.

Kaikkiin ajatusmalleihin kuuluu tutkimuksen mukaan luonnollisena osana varmuus siitä, että oma tapa ajatella on juuri se oikea.

Tulokset perustuvat 24 metsänomistajan haastatteluun sekä kyselyyn, johon vastasi 452 metsänomistajaa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.