Kestävä metsätalous toteutuu vain kangasmaiden metsissä, tohtoritutkija Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta arvioi. Sen sijaan metsäojitetut suot ovat suuri päästölähde vesistöihin ja ilmakehään. Metsätieteen päivässä tänään puhunut Ojanen tarkasteli suometsien käyttöä etenkin ilmastovaikutusten näkökulmasta.
Turpeeseen on varastoitunut valtava määrä hiiltä. Niin kauan kuin puusto kasvaa, tilanne on hyvä. Sen sijaan esimerkiksi turvepellot ovat iso päästölähde ja ne kannattaisi Ojasen mukaan ennallistaa heti.
Päästöt vesistöihin luultua isommat
Tutkija Mika Niemisen tutkimusryhmä kohautti äskettäin tutkimuksella, jonka mukaan metsätalous kuormittaa vesistöjä paljon enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Tulos herätti vilkkaan keskustelun.
”Ojitusten vesistövaikutukset ovat isompia kuin luultiin, tästä olemme yksimielisiä. Mutta kuinka paljon, siitä on erilaisia käsityksiä”, kertoi Nieminen.
Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Tapion ja Metsäkeskuksen vesistöasiantuntijoiden yhteinen työryhmä selvittää parhaillaan ojitusten aiheuttamia päästöjä vesistöihin. Työ valmistuu ensi vuoden aikana.
Viidennes hakkuumahdollisuuksista
Kasvava osa hakkuumahdollisuuksista on turvemaila, sillä suometsien puusto on ojitusten ansiosta yli kaksinkertaistunut 1950-luvun alusta.
”Turvemaiden osuus puuston kasvusta, suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta ja tehdyistä hakkuista on noin 20 prosenttia”, tiivisti Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Tuula Packalen soiden merkityksen.
Suomen Metsätieteellisen Seuran järjestämän Metsätieteen päivän suoteema houkutteli Helsinkiin lähes 300 tutkijaa ja metsäammattilaista, mikä on poikkeuksellisen paljon.
Huom! Korjattu osallistujamääräksi 300 (26.11. klo 16.50)
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Miten se tuo turvemaapeltojen metsitys pitäisi hoitaa ? Ei kai nyt sentään hyviä peltoja entistää kannata, kun siitäkin aiheutuu paljon kasvihuonekaasupäästöjä, jos/kun pohjavesi nousee maan pintaan asti. Metsittämällä haihdunta vähenee ja ojatkaan ei tarvi perkausta, kun puuta kasvaa ja sitoo hiiltä joka vuosi vuosikymmenten ajan yhä paremmin.
Professori Erkki Lähde, sekä hänen alaisuudessaan toimineiden tutkimusryhmien jäsenet ovat julkaisseet lukuisia tutkimustuloksia, artikkeleita ja tiedonantoja soiden ojituksen haittavaikutuksista, sekä näiden alueiden metsittämisen ongelmista. Tietoa löytyy Metlan arkistoista, eli nykyään Luken arkistoista. – Erkki Lähteen ja hänen kanssaan tieteellistä yhteistyötä tehneiden tutkimustuloksia ei Suomessa julkaistu, koska prof. Lähde ei koskaan suostunut hyväksymään avohakkuuta ainoaksi oikeaksi metsänkäsittelymenetelmäksi. Hän periaatteensa oli, että kaikkia menetelmiä pitää tutkia ja vertailla tieteen periaatteiden mukaan, ilman ennakkoluuloja ja mielipiteitä !!