Nuoret metsänomistajat pitävät Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan itseään osana sukupolvien ketjua, mikä edellyttää heitä pitämään metsätilan edelleenkin suvun omistuksessa.

Omat vanhemmat, kokeneet sukulaiset ja metsäalan ammattilaiset he kokevat asiantunteviksi auktoriteeteiksi ja harvemmin kyseenalaistavat näiden tietoja.

Nuorten metsänomistajien todellinen osallistuminen metsien käyttöä koskevaan päätöksentekoon jää tutkimuksen mukaan usein ohueksi. Siksi metsäpalvelujen kehittämisessä olisi tutkijoiden mukaan kiinnitettävä huomiota nuorten osallistumis- ja päätöksentekokyvyn tukemiseen.

”Tarvitaan yhtäältä nuorille räätälöityjä metsänomistamisen viestintäkanavia mutta toisaalta myös käytänteitä, joissa nuoret metsänomistajat voivat osallistua omine näkökulmineen tasavertaisesti muiden kanssa”, Metsätieteen aikakauskirjassa ilmestyneessä tutkimusartikkelissa todetaan.

Tutkimuskohteena olivat Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa asuvat 16–30-vuotiaat metsänomistajat. Tutkijoiden mukaan jatkotutkimusta olisi suunnattava myös muualle Suomeen, kuten pääkaupunkiseudulla asuviin nuoriin metsänomistajiin.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.