Lahopuun, järeiden haapojen, mustikan ja puolukan määrät ovat tuoreen tutkimuksen mukaan kasvussa metsissä. Samaan aikaan nuoret metsät kuusettuvat.
Tämä ilmenee laajasta tutkimushankkeesta, jossa on selvitetty metsien monimuotoisuutta sekä monimuotoisuustyön hyväksi tehdyn työn vaikutuksia.
”Metsien monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet ovat kehittyneet suotuisalla tavalla. Lisäksi metsän uudistamisen yhteydessä käytettävät maanmuokkaustavat ovat muuttuneet sellaisiksi, jotka rikkovat maanpintaa vähemmän”, tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoi hankkeen ensimmäisessä tutkimusseminaarissa.
Luken maanlaajuisen kasvillisuusinventaarion alustavissa tuloksissa näkyy, että varvuista mustikka ja puolukka sekä sammalista seinä- ja metsäkerrossammal ovat selvästi runsastuneet edellisen 25 vuotta sitten tehdyn inventaarion jälkeen.
”Kivennäismailla maanmuokkaustapojen kehitys on vaikuttanut positiivisesti varpujen juurten säilyessä ehjinä. Laajojen uudisojitusten aika on jäänyt historiaan, mutta jo ojitetut suot ovat kuivuneet ja suokasvilajiston taantuminen on jatkunut”, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää tiivistää.
Luken tutkija Juha Siitosen osuus tutkimushankkeessa arvioi metsien rakennepiirteiden muutosten vaikutusta metsälajeihin: mihin uhanalaisiin metsälajeihin luonnonhoidon toimilla voidaan vaikuttaa ja mihin vaikuttaminen on haastavaa. Lisäksi Siitonen tarkastelee luonnonhoitotoimien vaikutusaikojen pituutta.
” Talousmetsien luonnonhoidossa on pyritty lisäämään uhanalaisille metsälajeille tärkeitä rakennepiirteitä. Luonnonhoidosta hyötyneitä uhanalaisia lajeja on esimerkiksi säästöpuuhaavoilla sekä laholla, vielä melko kovalla kuusimaapuulla elävissä lajeissa”, Siitonen arvioi.
Kaukokartoitus mittaamaan monimuotoisuutta
Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen, Metsätehon ja Paikkatietokeskuksen tekemä selvitys osoittaa, että kaukokartoitusta voidaan jo nyt hyödyntää monimuotoisuuden mittauksessa.
” Tulevaisuudessa sensoriteknologialla voimme automaattisesti mitata korjatun puun lisäksi metsään jäävän puuston tietoja. Näin saamme entistä paremman reaaliaikaisen kuvan monimuotoisuustoimista osana arjen metsänhoitoa”, sanoo professori Kalle Kärhä Itä-Suomen yliopistosta.
Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n marraskuussa 2022 yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Metsäteho Oy:n, Paikkatietokeskuksen ja Tapio Palvelut Oy:n kanssa aloittama tutkimushanke selvittää metsäsektorin monimuotoisuustyön vaikutuksia ja kehitystä lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä.
Tutkimushankkeen seuraavassa vaiheessa mallinnetaan metsien monimuotoisuuden kehittymistä vuosien 2035, 2055 sekä 2100 kohdalla. Tulevaisuuden mallinnusten ja nykytilan arvioiden pohjalta metsäteollisuus rakentaa monimuotoisuustiekartan, joka julkaistaan ensi kesänä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Ei mitään yllättävää. Kun jatkuvaa kasvatusta halutaan lisää niin on hyvä ymmärtää, että se lisää kuusettumista.
Kääntömätästys on hyvä muokkauskeino sopivilla paikoilla. Pari vuotta, kun kuluu, niin ei huomaa, että kaivinkone on käynytkään. Karuilla mailla taas äestysjälki häviää pian. Mustikkaa ja puolukkaa kasvaa aukoissa. Jatkuvan kasvatuksen metsissä ei aina edes niitä kuusiakaan. Huonosti marjoja. Puolukka ja vattu puuttuvat kokonaan.
Lehtomaisilla kankailla hirvieläinten vuoksi pystyy kasvattamaan yleensä vain kuusta. Tuoreilla kankailla kannattaisi pyrkiä mänty-kuusisekametsiin. Männyn kasvatuksen onnistuminen riippuu paljolti tienoon metsien puulajijakaumasta. Jos on paljon mäntyä kasvavia alueita, niin homma onnistuu yleensä hyvin. Jos niitä on vähän, niin hirvien laidunnuspaine tekee hommasta haasteellista tai joskus mahdotonta.
Tuollaisia meidänkin metsät ovat. Lahopuuta, vanhoja haapoja ja marjoja.
No mutta palstalaiset varmaan tiedätte mistä jutussa mainittu nuorten metsien kuusettuminen valtaosin johtuu. Ja vieläpä karuilla kasvupaikoilla otetaan isoja riskejä.
….niin , jatkuva ja kaksivaiheinen kasvatus tuottaa lopulta vain kuusta . Aluskasvoskuusista yritetään tehdä metsä toivottomissakin tilanteissa.