Ulkomaisten sijoittajien Suomesta saamia metsätuloja ei aina voida verottaa Suomessa, Luonnonvarakeskuksen, PTT:n, Tampereen yliopiston ja Finnwatchin yhteistutkimuksesta selviää. Haasteita verotuksessa on etenkin ulkomaisten metsärahastojen kautta tehdyissä sijoituksissa. Tutkimuksen mukaan tilanteen korjaaminen edellyttää muutoksia niin kansalliseen verolainsäädäntöön kuin Suomen muiden valtioiden kanssa tekemiin verosopimuksiin.

Puhtaasti kotimaisissa tilanteissa rahaston kautta sijoittaminen ei yleensä synnytä verotuksellista etua. Sen sijaan kansainvälisissä tilanteissa osa erikoissijoitusrahastojen ja muiden sijoitusrakenteiden kautta Suomesta saaduista metsätuloista voi jäädä Suomessa verottamatta. Näin on erityisesti silloin, kun metsärahasto on Suomessa verovapaa ja rahastolla on ulkomaisia osuudenomistajia, jotka eivät ole Suomessa velvollisia maksamaan veroa rahaston kautta saamastaan tulosta. Lisäksi Suomessa veronalaista metsätuloa on jossain määrin mahdollista siirtää konsernien sisällä ulkomaille vähennyskelpoisina korkomenoina.

”Lainajärjestelyjen avulla metsäomaisuudesta saatuja tuottoja siirretään ulkomaille suomalaisyhtiön verotusta pienentävinä korkoina. Sen seurauksena metsätulot jäävät joissain tapauksissa Suomessa kokonaan verottamatta”, kertoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen tiedotteessa.

Jos ulkomaiset sijoittajat eivät maksa Suomeen tekemistään metsäsijoituksista veroa Suomessa, eivätkä omassa asuinvaltiossaan, voi metsärahastojen kilpailuasema muodostua muihin metsää ostaviin tahoihin nähden vahvemmaksi, tutkimuksessa korostetaan.

Puolet ulkomaisten hallussa

Tutkimuksen perusteella laaditussa politiikkasuosituksessa kehotetaan muun muassa poistamaan Suomen verolainsäädännön asettamat esteet verottaa välillisesti omistetusta metsästä saatuja luovutusvoittoja. Yhdessä EU:n kanssa tulisi ryhtyä toimiin, jotta kansallisen säätelyn eroista johtuvat verotukselliset esteet rajat ylittäviltä rahastosijoituksilta poistuisivat.

Myös sijoittajasuojassa on parannettavaa. Metsärahastot kertovat hyvin niukasti, miten ne arvottavat metsäomaisuutensa. Tämä on selvä puute rahastojen toiminnan läpinäkyvyyden ja sijoittajasuojan kannalta. Metsäkiinteistöihin sijoittavien rahastojen tulisi raportoida metsäomaisuuden arvonmääritystavoistaan nykyistä tarkemmin.

Suomessa toimii ainakin parikymmentä erilaista metsärahastoa ja ulkomaista sijoittajatahoa.

”Metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien omistaman metsän pinta-ala on yhteensä lähes 600 000 hehtaaria ja arvo yli kaksi miljardia euroa. Lähes puolet tästä on ulkomaisten toimijoiden hallussa. Luvut ovat kaksinkertaisia aikaisempaan käsitykseen verrattuna”, kertoo Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.