Metsänomistajista ylivoimaisesti suurin osa seuraa metsäkeskustelua televisiosta (79 %) ja sanomalehdistä (65 %), ja he ovat keskusteluun pääsääntöisesti hyvin tyytymättömiä. Tämä ilmenee Metsämiesten Säätiön Taloustutkimukselta tilaamasta selvityksestä.

Metsänomistajista suurin osa näyttää kokevan metsäkeskustelun repiväksi. Taloustutkimukseen kyselyyn vastanneista metsänomistajista 82 prosenttia oli sitä mieltä, että metsäkeskustelu on voimakasta.

”Vain neljännes metsänomistajista on tyytyväisiä metsäkeskusteluun. 73 prosenttia metsänomistajista katsoo, että keskustelu ei pohjaudu tosiasioihin. Metsänomistajat kokevat keskustelun tarkoitushakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä. Metsäkeskustelun nähdään hyödyttävän eniten ympäristöjärjestöjä. Vain kahdeksan prosenttia katsoo, että luonto itse hyötyy nykyisestä metsäkeskustelusta”, Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio toteaa.

Metsämedioiden ykkönen on tutkimuksen mukaan Metsälehti, josta hieman yli puolet metsänomistajista (53 %) kertoi seuraavansa metsäkeskustelua. Kakkosena tulevat erilaisten metsätoimijoiden asiakas- ja jäsenlehdet (49 %) ja vasta kolmantena Maaseudun Tulevaisuus (48 %).

Metsämiesten Säätiö tilasi Taloustutkimus Oy:ltä tutkimuksen siitä, mitä mieltä Suomen yli 600 000 metsänomistajaa ovat julkisesta metsäkeskustelusta. Tutkimukseen vastasi runsas tuhat (1 084) metsänomistajaa maaliskuussa 2024. Otanta tehtiin Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen mukaisena vastaajan asuinpaikan, iän ja metsänomistuspinta-alan mukaan. Kokonaistulosten osalta keskimääräinen virhemarginaali on noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vastaajien selkeän enemmistön mielestä voimakkaan metsäkeskustelun aiheuttavat metsien yleinen tärkeys suomalaisille, suomalaisten vahva metsäsuhde, metsiin liittyvät keskenään ristiriitaiset tavoitteet sekä EU:n metsiin vaikuttava politiikka ja sen valmistelu.

74 prosenttia vastaajista katsoi, että metsien poliittinen ohjaus on lisääntynyt viime vuosina. Lisäksi 89 porsenttia on sitä mieltä, että perustuslakiin kirjattua omaisuudensuojaa haastetaan yksityisten ihmisten metsänomistuksen osalta. Metsiin sitoutuneen hiilen arvo markkinoilla kuuluisi 68 prosentin mielestä metsänomistajalle. Valtiolle kuuluvaksi sen näkee muita useammin vihreitä ja vasemmistoliittoa äänestävät.

Vihreitä ja vasemmistoliittoa äänestävien osuus metsänomistajista on alle kymmenen prosenttia. Heidän vastauksensa poikkesivat metsänomistajien valtavirrasta jyrkimmin useimmissa kysymyksissä.

Metsänomistajista neljännes katsoo, että metsäkeskustelu ja metsien talouskäytön poliittinen valmistelu on jo vaikuttanut heidän ratkaisuihinsa metsässä. Näistä metsänomistajista 61 prosenttia on lisännyt metsiensä talouskäyttöä etenkin aikaistamalla ja lisäämällä hakkuita. Vastaavasti kolmannes on lisännyt luontoasioiden huomiointia ja kolmannes eri arvojen yhteensovittamista.

”Viime vuoden tutkimuksemme osoitti, että suomalaisista 44 prosenttia luulee virheellisesti, että valtio tai metsäteollisuus omistaa eniten metsää Suomessa. Vain 41 prosenttia tietää, että yksityishenkilöt ovat Suomen metsien suurin omistajaryhmä 60 prosentin omistusosuudellaan. Tämä tietopuute aiheuttaa sen, että metsäkeskustelussa unohtuu omistajan ääni ja keskustelun psykologiset vaikutukset metsänomistajissa. Psykologisten vaikutusten huomiointi on tärkeää niin taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten kuin kulttuurillistenkin tavoitteiden näkökulmasta”, totesi julkistustilaisuudessa Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.