Tutkimus: Metsänhoidon tapoja on monipuolistettava

Tutkimuksessa tarkasteltiin metsänhoidon ja ilmastonmuutoksen vaikutusta ekosysteemipalveluihin.

Metsänhoito vaikuttaa negatiivisesti ekosysteemipalvelujen tarjontaan, erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, Jyväskylän yliopiston tutkijoiden ja kansainvälisen tutkijaryhmän tutkimuksesta selviää. Sitä vastoin ilmastonmuutoksella on yleisesti ottaen positiivinen vaikutus, joka kasvaa pohjoiseen mentäessä.

Ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi puuntuotanto, hiilivarastot, virkistysarvot sekä marja- ja sienisadot.

Vaikutus vaihteli eri puolilla maata. Ilmastonmuutos vaikutti ekosysteemipalveluihin hieman enemmän Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa. Sen sijaan etelässä metsänhoidon vaikutukset olivat peräti kolminkertaiset ilmastonmuutoksen vaikutuksiin verrattuna.

Tutkimuksen mukaan mikään yksittäinen metsänkäsittelytapa ei maksimoi kaikkien arvioitujen palveluiden tarjontaa. Esimerkiksi hiilivarastot, virkistysarvo, metsälajien elinympäristöjen saatavuus ja kuolleen puun määrä maksimoituivat, kun metsä suojellaan. Sen sijaan puuntuotanto, marja- ja sienisadot maksimoituivat metsiä eri tavoin käsittelemällä.

Tutkimuksen perusteella suositellaan lisäämään muun muassa jatkuvaa kasvatusta.

”Metsänhoidon tapoja on tarpeen monipuolistaa koko Suomessa esimerkiksi lisäämällä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta, koska metsänkäsittelyn monimuotoisuus tukee monimuotoisten ekosysteemipalveluiden saatavuutta”, professori Mikko Mönkkönen sanoo tiedotteessa.

Tutkimuksessa käytettiin metsien kasvusimulaatioita ennustamaan metsien dynamiikkaa Suomessa 100 vuoden päähän tulevaisuuteen (2016–2116). Arvioitavana oli kahdeksan metsäekosysteemipalvelun potentiaalista tarjontaa seitsemällä metsänkäsittelytavalla ja neljässä ilmastonmuutosskenaariossa. Arvioidut ekosysteemipalvelut olivat puuntuotanto, metsän hiilivaraston suuruus, virkistysarvo, metsäluonnon monimuotoisuus (2 mittaria) määrä sekä mustikan, puolukan ja sienisadot.

Tutkimus (Future supply of boreal forest ecosystem services is driven by management rather than by climate change) on julkaistu Global Change Biology -julkaisussa.

Kommentit (2)

  1. Tuttua puppua Jyväskylän vihervasemmistoyliopistolta. Ollaan kasvatettu metsiä, jaksollisesti 60 vuotta. Eivät marjat ole minnekään kadonneet. Mustikkaa kasvaa enemmän kuin poimijoita riittää. Kasvaa sekä aukoissa. että metsässä. Vattua siellä, missä maapohja antaa mahdollisuuden. Puolukkaa, kun tehdään aukko sopivaan männikköön. Esimerkiksi suppilovahvero häviää usein vanhasta metsästä. Alkaa ilmestyä uudelleen jo 30-vuotiaisiin männiköihin.

    Puuston määrä ja kasvu ovat tänä 60 vuoden aikana lisääntyneet 70 %. Tarkoittaa epäilemättä myös hiilen sidontaa.

    Meidän metsissä virkistysarvoja on vain marjastajille ja sienestäjille. Kuka niissä metsissä metsästäjien lisäksi liikkuisi ja jos haluaa liikkua ei metsätalous sitä haittaa.

    Simuloinnit ovat laatijan kannalta mukavia. Aina saa haluamansa tuloksen, kun asettaa lähtöarvot kohdilleen. Varmaa laatua Jyväskylästä.

  2. Avohakkuualat matkivat luonnon järjestykseen kuuluvia salamasta syntyviä paloalueita.
    Näille tulevat sadat pioneerilajit, jotka vaativat niitä elinympäristökseen.
    1800 luvun ajalta 1950 – luvulle asti jatkunut jatkuva kasvatus pani Suomen ja Ruotsin metsät surkeaan kuntoon ja siksi siitä luovuttiinkin.
    Tänä aikana metsiin ei juuri tehty ojia, jolloin suot laajenivat ja märillä alueilla metsän kasvua ei tietysti ollut.
    Suomen metsätalouden nousu pohjautuu suurelta osin ojituksiin, jotka nyt on pantu ymmärtämättömästi uusavuttomuudessa pannaan.
    Metsiemme kasvun eli hiilen sidonnan taantuminen johtuu ylitiheydestä ja pohjavesipintojen noususta eli soitumisesta, kun kymmeniin vuosiin ojituksien hoidosta ei ole enää huolehdittu.
    On järkyttävää, että Suomen metsätalouden hyvä tulokset ja valtava puumäärän ja kasvun lisäys mitätöidään ja uusavuttomuudessa haikaillaan hoitamattomuuden ja huonon hoidon perään, joilla saatiin aikaan aikanaan suurta haittaa ja vahinkoa.
    Jyväskylän tutkimus ohittaa kokonaan luontokadon suurimman syyn, mikä johtuu luontoon monesta lähteestä levinneistä kemikaaleista ja raskametalleista, jotka heikentävät hormoni- ja lisääntymisterveyttä kaikilla eläimillä jo erittäin pienissä määrissä. (ks prof. Shanna Sawn ”Count Down”)
    Mm mikromuovia irtoaa jatkuvasti auton renkaista ja leviää veden ja tuulen mukana. Siitä irtoaa juuri em haitallisia molekyylejä samoin kuin maatalouden ja teollisuudenkin käyttämista kemikaaleista.
    Jättimäinen hiilen poltto maailmassa levittää jatkuvasti sateiden mukana kaikkialle raskametalleja, joiden takia esim. iäkkäiden hirvien maksat ovat jo suorastaan myrkyllisiä samaten petokalojen sisälmykset.

Metsänhoito Metsänhoito