Tutkimus: Metsälahjavähennyksen käyttö ja merkitys jääneet vähäisiksi

Metsätila siirretään seuraavalle polvelle mieluiten perintönä tai kaupalla.

Lähes puolet metsänomistajista on saanut tilansa perintönä, PTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja Työtehoseuran kyselytutkimuksesta selviää. Runsas neljännes on ostanut tilan vanhemmiltaan tai sukulaisiltaan.

Tähän ei näyttäisi olevan tulossa suurta muutosta. Kyselyn mukaan 45 prosenttia metsänomistajista aikoo jättää tilan seuraavalla polvelle perintönä tai testamentilla. Tilan myyntiä suunnitteli joka kuudes metsänomistaja, suurin osa kaavaili myyntiä suvun sisällä.

Vain kahdeksan prosenttia suunnitteli tilan lahjoittamista, ja vain kolmanneksen lahjoista arvioitiin päätyvän yhdelle henkilölle.

Suurin osa metsänomistajista oli kuullut metsälahjavähennyksestä, mutta vähennyksen käyttäjiä oli vähän. Metsätiloista suunnilleen viidennes kuuluu metsänomistajille, jotka voisivat käyttää vähennystä, jos metsä annettaisiin lahjana yhdelle saajalle.

Vähennyksen merkitys onkin osoittautunut huomattavasti ennakoitua pienemmäksi. Tämä selittyy vähennyksen ehdoilla ja sillä, että suurin osa metsänomistajista siirtää metsätilansa mieluummin perintönä tai kaupalla kuin lahjana.

Vähennyksen käyttöön vaikuttavat myös sen monimutkaisuus ja hakkuumahdollisuuksien vaatimukset.

”Toisaalta metsälahjavähennys voi kannustaa hakkuisiin, jotka eivät välttämättä ole ilmaston kannalta kestäviä. Tämä on tehnyt vähennyksen rajallisesta käytöstä osittain positiivisen asian ilmastopolitiikan näkökulmasta”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Leppänen tiedotteessa.

Tutkimus perustuu Suomalainen metsänomistaja 2020 -hankkeessa kerättyyn kyselyaineistoon, jossa vastaajia oli 6 542.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.