Kuolleista puista vapautuu vuosittain noin 10,9 gigatonnin verran hiiltä. Osa tästä hiilestä sitoutuu ja varastoituu takaisin maahan, osa puolestaan vapautuu ilmakehään, Nature-lehdessä julkaistu tutkimus kertoo.

”Havainto korostaa metsien ja myös niiden kuolleiden puiden merkitystä luontaisessa ekosysteemien globaalissa hiilen kierrossa”, tutkimukseen osallistunut metsäekologian professori Jari Kouki Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Puiden lahoaminen ei etene samalla lailla maapallon kaikissa metsissä. Pohjoisissa boreaalisissa havumetsissä, kuten Suomessa, sekä lauhkean vyöhykkeen metsissä kuollut puu hajoaa hitaammin kuin tropiikissa.

”Kuollut puuaines voi Suomen oloissa varastoida hiiltä jopa sadoiksi vuosiksi. Tämän johdosta pohjoisten metsien kuolleet puut voivat olla globaalisti merkittävä ja pitkäikäinen hiilen varasto”, Kouki sanoo.

Hyönteisetkin lahottavat

Tutkimus osoittaa, että puiden lahoamisnopeus ja hyönteisten rooli lahoamisessa ovat pitkälti riippuvaisia ilmastosta. Niiden merkitys kasvaa, mitä lämpimämmäksi ilmasto muuttuu.

Yli 90 prosenttia kuolleesta puusta peräisin olevasta hiilestä vapautuu trooppisissa metsissä, joissa on paljon puuta ja lahoaminen on nopeata.

Hyönteiset lahottavat liki kolmasosan puusta, mutta lähes yksinomaan trooppisilla alueilla. Boreaalisen ja lauhkean vyöhykkeen metsissä hyönteisten merkitys jää vähäiseksi.

”Tutkimuksemme osoittaa, että ilmastonmuutos ja metsien biodiversiteetin muutokset voivat muuttaa puun lahoamista ja sen seurauksena hiilen ja ravinteiden globaaleja kiertoja”, toteaa tutkimusartikkelin pääkirjoittaja Sebastian Seibold Münchenin teknillisestä yliopistosta.

Tutkimusta varten 50 tutkimusryhmää teki mittauksia kaikkiaan 55 metsäkohteella eri puolilla maailmaa. Tarkasteltavana oli 140 eri puulajia. Suomalainen tutkimuskohde sijaitsi Pohjois-Karjalassa.

The contribution of insects to global forest deadwood decomposition -artikkeli julkaistiin Naturessa syyskuun alussa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.